Varhaiskasvatuksen aloitusiän ja ryhmäkoon yhteys kielenkehityksen pitkittäisprofiileihin
Leino, Pauliina; Kaasalainen, Senni (2025-04-24)
Varhaiskasvatuksen aloitusiän ja ryhmäkoon yhteys kielenkehityksen pitkittäisprofiileihin
(24.04.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025050235338
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025050235338
Tiivistelmä
Kielelliset taidot eivät kehity kaikilla lapsilla suoraviivaisesti, vaan lapset saavuttavat yksilöllisesti eri tahdissa kielellisiä taitoja. Jotta voidaan tunnistaa lapset, joilla on riski pysyviin kielellisiin haasteisiin, on tärkeää tunnistaa kielenkehitykseen yhteydessä olevia ympäristötekijöitä. Suomessa varhaiskasvatus on tärkeä osa lasten kielellisten taitojen kehittymisen tukemisessa, mutta sen aloitusiän ja ryhmäkoon yhteydestä kielenkehitykseen ei ole vielä tehty suomalaista tutkimusta.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin varhaiskasvatuksen aloitusiän ja ryhmäkoon yhteyttä kielenkehityksen pitkittäisprofiileihin. Tutkimuksessa käytetty aineisto on kerätty osana suurta varsinaissuomalaista FinnBrain-syntymäkohorttitutkimusta. Tutkimukseen osallistuneet lapset aloittivat varhaiskasvatuksen 8–28 kuukauden ikäisenä. Lasten kielenkehitystä seurattiin 14 kuukauden iästä 5-vuotiaaksi. Varhaiskasvatusaineisto on kerätty kyselylomakkeella tutkimukseen osallistuvan lapsen vanhemmalta ja kielenkehitystä tarkasteleva muuttuja, kielenkehityksen pitkittäisprofiilit, on saatu Salorannan ja kumppaneiden (2024) tutkimuksesta. Tutkimuksen avulla pyrittiin kehittämään ymmärrystä suomalaisen varhaiskasvatusjärjestelmän yhteydestä lasten kielellisten taitojen kehittymiseen pitkittäisasetelmassa.
Tutkimuksessa muodostettiin kaksi logistista regressiomallia, joista ensimmäisessä tarkasteltiin varhaiskasvatuksen aloitusiän ja ryhmäkoon yhteyttä kielenkehityksen pitkittäisprofiileihin ja toisessa varhaiskasvatuksen aloitusiän yhteyttä kielenkehityksen pitkittäisprofiileihin tietyssä ryhmäkoossa eli aloitusiän ja ryhmäkoon moderaattorivaikutusta. Tutkimuksessa varhaiskasvatuksen aloitusikä tai ryhmäkoko ei ollut tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä kielenkehityksen pitkittäisprofiileihin. Sen sijaan tutkimuksessa havaittiin moderaattorivaikutus, jonka mukaan nuorempi aloitusikä isossa ryhmäkoossa oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä heikompaan kieliprofiiliin. Taustamuuttujina käytetyt lapsen sukupuoli ja äidin koulutustausta osoittautuivat myös tilastollisesti merkitseviksi tekijöiksi kielenkehityksen pitkittäisprofiileihin sijoittumisessa.
Tutkimus on ensimmäinen suomalainen syntymäkohorttitutkimus, jossa datalähtöisesti muodostettuja kielenkehityksen pitkittäisprofiileja tarkasteltiin suhteessa varhaiskasvatuksen aloitusikään ja ryhmäkokoon. Tulosten laajempaa tarkastelua varten jatkossa olisi tärkeää seurata lasten kielenkehitystä pidemmällä aikavälillä, jolloin lasten välillä olisi suurempia eroja varhaiskasvatuksen aloitusiässä. Tämän lisäksi voitaisiin tarkastella eri hoitomuotojen yhteyttä kielenkehityksen pitkittäisprofiileihin vertailemalla esimerkiksi kotihoidossa olevien lasten kielellisiä taitoja varhaiskasvatuksessa aikaisemmin aloittaneiden lasten kielellisiin taitoihin. Jatkotutkimuksissa voitaisiin ottaa huomioon myös muita varhaiskasvatuksen olosuhteisiin vaikuttavia tekijöitä, kuten lapsen vuorovaikutuskontaktien laatu päivän aikana.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin varhaiskasvatuksen aloitusiän ja ryhmäkoon yhteyttä kielenkehityksen pitkittäisprofiileihin. Tutkimuksessa käytetty aineisto on kerätty osana suurta varsinaissuomalaista FinnBrain-syntymäkohorttitutkimusta. Tutkimukseen osallistuneet lapset aloittivat varhaiskasvatuksen 8–28 kuukauden ikäisenä. Lasten kielenkehitystä seurattiin 14 kuukauden iästä 5-vuotiaaksi. Varhaiskasvatusaineisto on kerätty kyselylomakkeella tutkimukseen osallistuvan lapsen vanhemmalta ja kielenkehitystä tarkasteleva muuttuja, kielenkehityksen pitkittäisprofiilit, on saatu Salorannan ja kumppaneiden (2024) tutkimuksesta. Tutkimuksen avulla pyrittiin kehittämään ymmärrystä suomalaisen varhaiskasvatusjärjestelmän yhteydestä lasten kielellisten taitojen kehittymiseen pitkittäisasetelmassa.
Tutkimuksessa muodostettiin kaksi logistista regressiomallia, joista ensimmäisessä tarkasteltiin varhaiskasvatuksen aloitusiän ja ryhmäkoon yhteyttä kielenkehityksen pitkittäisprofiileihin ja toisessa varhaiskasvatuksen aloitusiän yhteyttä kielenkehityksen pitkittäisprofiileihin tietyssä ryhmäkoossa eli aloitusiän ja ryhmäkoon moderaattorivaikutusta. Tutkimuksessa varhaiskasvatuksen aloitusikä tai ryhmäkoko ei ollut tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä kielenkehityksen pitkittäisprofiileihin. Sen sijaan tutkimuksessa havaittiin moderaattorivaikutus, jonka mukaan nuorempi aloitusikä isossa ryhmäkoossa oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä heikompaan kieliprofiiliin. Taustamuuttujina käytetyt lapsen sukupuoli ja äidin koulutustausta osoittautuivat myös tilastollisesti merkitseviksi tekijöiksi kielenkehityksen pitkittäisprofiileihin sijoittumisessa.
Tutkimus on ensimmäinen suomalainen syntymäkohorttitutkimus, jossa datalähtöisesti muodostettuja kielenkehityksen pitkittäisprofiileja tarkasteltiin suhteessa varhaiskasvatuksen aloitusikään ja ryhmäkokoon. Tulosten laajempaa tarkastelua varten jatkossa olisi tärkeää seurata lasten kielenkehitystä pidemmällä aikavälillä, jolloin lasten välillä olisi suurempia eroja varhaiskasvatuksen aloitusiässä. Tämän lisäksi voitaisiin tarkastella eri hoitomuotojen yhteyttä kielenkehityksen pitkittäisprofiileihin vertailemalla esimerkiksi kotihoidossa olevien lasten kielellisiä taitoja varhaiskasvatuksessa aikaisemmin aloittaneiden lasten kielellisiin taitoihin. Jatkotutkimuksissa voitaisiin ottaa huomioon myös muita varhaiskasvatuksen olosuhteisiin vaikuttavia tekijöitä, kuten lapsen vuorovaikutuskontaktien laatu päivän aikana.