Ulkoilman hengitettävät hiukkaset : Turun kauppatorin pienhiukkasten ja karkeiden hiukkasten pitoisuudet vuonna 2023
Rantanen, Jenni (2025-05-01)
Ulkoilman hengitettävät hiukkaset : Turun kauppatorin pienhiukkasten ja karkeiden hiukkasten pitoisuudet vuonna 2023
(01.05.2025)
Lataukset:
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025050235468
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025050235468
Tiivistelmä
Ympäristön aiheuttamista terveysriskeistä yli puolet liittyy hengitettävään ilmaan. Erityisesti hengitettävät hiukkaset, jotka voivat kokonsa puolesta kulkeutua ihmisen kehoon hengitysilman mukana, ovat ihmisten terveydelle haitallisia. Hengitettävät hiukkaset jaetaan pienhiukkasiin (halkaisija ≤ 2,5 µm) ja karkeisiin hiukkasiin (halkaisija 2,5–10 µm). Ilmansaasteet ovat haastava tutkimuskohde, sillä ilma on lähes jatkuvasti liikkeessä ja sen partikkelit voivat kulkeutua hyvinkin pitkiä etäisyyksiä. Lisäksi ilma on jatkuvasti muuttuva seos, jonka partikkeleilla on keskinäisiä yhteisvaikutuksia.
Tutkielman tavoitteena on tarkastella hengitettävien hiukkasten (PM₂.₅ ja PM₁₀) pitoisuuksien ajallista vaihtelua Turun kauppatorin mittauspisteellä ja selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat hengitettävien hiukkasten määrään. Tarkasteltava ajanjakso on vuosi 2023. Tutkielman aineistoina on käytetty Ilmatieteen laitoksen Turun kauppatorin havaintopisteen ilmanlaatuhavaintoja, Ilmatieteen laitoksen Artukaisten havaintoaseman sademäärä-, tuulen voimakkuus- ja lumensyvyyshavaintoja, TURCLIM-lämpötilahavaintoja Turun kauppatorilta sekä Turun yliopiston siitepölytiedotuksen tilastoimia vuorokausikohtaisia siitepölymääriä. Analyysimenetelminä ovat Excelin avulla toteutetut aineiston tarkastelu, esitys graafisessa muodossa kuvaajina ja sirontakaavioina sekä muuttujien välisien yhteyksien tutkiminen korrelaatiokertoimien avulla.
Tuloksissa näkyy se, miten moni asia vaikuttaa samanaikaisesti hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin ja sen vuoksi yksittäisen muuttujan ja hiukkasten pitoisuuden välistä yhteyttä on haastavaa arvioida. Pitoisuudet vaihtelevat paikallisesti ilmansaastelähteiden mukaan. Samalla useat eri muuttujat, kuten tuuliolosuhteet, sademäärä, lumensyvyys, lämpötila ja liikenne vaikuttavat pitoisuuksiin. Tulosten perusteella löytyi kuitenkin pienhiukkaspitoisuuksien yhteys kotitalouksien puunpolttoon sekä karkeiden hiukkasten pitoisuuksien yhteys kevään katupölyajanjaksoon. Lisäksi visuaalisessa tarkastelussa löytyi mahdollinen yhteys hengitettävien hiukkasten ja sademäärien välillä.
Hengitettävät hiukkaset ovat useimmiten täysin näkymätön terveysuhka, mutta sekä lyhyt että pitkä altistuminen niille voivat aiheuttaa vakavankin sairastumisen. Tämän vuoksi ilmanlaadun mittaaminen ja tutkiminen on tärkeää. Suomessa pienhiukkasia syntyy eniten liikenteestä sekä kotitalouksien puunpoltosta ja karkeita hiukkasia erityisesti liikenteen nostattamasta katupölystä. Hengitettävien hiukkasten määrää ilmassa voidaan vähentää muun muassa energiatehokkaammilla ja vähäpäästöisemmillä tulisijoilla sekä kestävällä kaupunkisuunnittelulla, jossa huomioidaan esimerkiksi viheralueet, julkinen liikenne ja kevyt liikenne.
Tutkielman tavoitteena on tarkastella hengitettävien hiukkasten (PM₂.₅ ja PM₁₀) pitoisuuksien ajallista vaihtelua Turun kauppatorin mittauspisteellä ja selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat hengitettävien hiukkasten määrään. Tarkasteltava ajanjakso on vuosi 2023. Tutkielman aineistoina on käytetty Ilmatieteen laitoksen Turun kauppatorin havaintopisteen ilmanlaatuhavaintoja, Ilmatieteen laitoksen Artukaisten havaintoaseman sademäärä-, tuulen voimakkuus- ja lumensyvyyshavaintoja, TURCLIM-lämpötilahavaintoja Turun kauppatorilta sekä Turun yliopiston siitepölytiedotuksen tilastoimia vuorokausikohtaisia siitepölymääriä. Analyysimenetelminä ovat Excelin avulla toteutetut aineiston tarkastelu, esitys graafisessa muodossa kuvaajina ja sirontakaavioina sekä muuttujien välisien yhteyksien tutkiminen korrelaatiokertoimien avulla.
Tuloksissa näkyy se, miten moni asia vaikuttaa samanaikaisesti hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin ja sen vuoksi yksittäisen muuttujan ja hiukkasten pitoisuuden välistä yhteyttä on haastavaa arvioida. Pitoisuudet vaihtelevat paikallisesti ilmansaastelähteiden mukaan. Samalla useat eri muuttujat, kuten tuuliolosuhteet, sademäärä, lumensyvyys, lämpötila ja liikenne vaikuttavat pitoisuuksiin. Tulosten perusteella löytyi kuitenkin pienhiukkaspitoisuuksien yhteys kotitalouksien puunpolttoon sekä karkeiden hiukkasten pitoisuuksien yhteys kevään katupölyajanjaksoon. Lisäksi visuaalisessa tarkastelussa löytyi mahdollinen yhteys hengitettävien hiukkasten ja sademäärien välillä.
Hengitettävät hiukkaset ovat useimmiten täysin näkymätön terveysuhka, mutta sekä lyhyt että pitkä altistuminen niille voivat aiheuttaa vakavankin sairastumisen. Tämän vuoksi ilmanlaadun mittaaminen ja tutkiminen on tärkeää. Suomessa pienhiukkasia syntyy eniten liikenteestä sekä kotitalouksien puunpoltosta ja karkeita hiukkasia erityisesti liikenteen nostattamasta katupölystä. Hengitettävien hiukkasten määrää ilmassa voidaan vähentää muun muassa energiatehokkaammilla ja vähäpäästöisemmillä tulisijoilla sekä kestävällä kaupunkisuunnittelulla, jossa huomioidaan esimerkiksi viheralueet, julkinen liikenne ja kevyt liikenne.