Varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden ajatuksia ammattivalmiudestaan liittyen hoivakäytäntöihin
Nysten, Noora (2025-05-02)
Varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden ajatuksia ammattivalmiudestaan liittyen hoivakäytäntöihin
(02.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025050235555
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025050235555
Tiivistelmä
Varhaiskasvatuksessa kasvatus, opetus ja hoito muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden, mikä painottuu eri-ikäisten lasten toiminnassa eri tavoin. Lasta opetetaan, hoidetaan ja kasvatetaan monissa arjen toistuvissa rutiineissa, suunnitelluissa tuokioissa ja pedagogisessa toiminnassa. Varhaiskasvatuksen hoitotilanteet ovat samalla kasvatus- ja opetustilanteita, joissa harjoitellaan muun muassa itsesäätelyä, vuorovaikutustaitoja, itsestä huolehtimista ja hyvien tottumusten omaksumista. Hoitotyö muodostaa keskeisen osan varhaiskasvatuksen opettajan ammatillista arkea, mutta sen käytännön harjoittelu jää koulutuksessa usein vähäiselle huomiolle.
Varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijat saavat opettajankoulutukselta perustan lasten pedagogiseen opetukseen ja kasvatukseen, mutta kuinka hyvin opintojen aikana saatu tietopohja ja ohjatut harjoittelut tukevat heidän valmiuksiaan toimia lasten hoidollisissa tehtävissä. Varhaiskasvatuksen opettajan työ pohjautuu tutkimustietoon, joten koulutus on hyvin teoriapohjainen.
Tavoitteena tässä tutkimuksessa oli ottaa selvää valmistuvien Turun yliopiston varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden ajatuksia ammattivalmiudestaan, erityisesti lasten hoidollisesta näkökulmasta. Tutkimuksella otettiin selvää myös siitä, miten varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijat kokevat opettajakoulutuksen valmistavan heitä lasten hoidolliseen rooliin.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä ja poikittaistutkimuksena. Aineisto kerättiin Webropol-kyselyn kautta (N=48). Tutkimuksen aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmistolla ja avoimien vastauskenttien tuloksia kuvaillaan sanallisessa muodossa.
Monet opiskelijat kokivat, etteivät he olleet saaneet riittävästi tukea tai teoreettista pohjaa lasten hoidolliseen toimintaan opinnoissaan. Erityisesti opiskelijat, joilla ei ollut omia lapsia tai aiempaa työkokemusta varhaiskasvatuksesta, jäivät kaipaamaan koulutuksesta enemmän hoidollista teoriaa ja tukea. Tuloksista voidaan pohtia, olisiko koulutuksen sisältöön syytä lisätä enemmän hoidollisen työn teoreettisia ja käytännöllisiä puolia.
Varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijat saavat opettajankoulutukselta perustan lasten pedagogiseen opetukseen ja kasvatukseen, mutta kuinka hyvin opintojen aikana saatu tietopohja ja ohjatut harjoittelut tukevat heidän valmiuksiaan toimia lasten hoidollisissa tehtävissä. Varhaiskasvatuksen opettajan työ pohjautuu tutkimustietoon, joten koulutus on hyvin teoriapohjainen.
Tavoitteena tässä tutkimuksessa oli ottaa selvää valmistuvien Turun yliopiston varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden ajatuksia ammattivalmiudestaan, erityisesti lasten hoidollisesta näkökulmasta. Tutkimuksella otettiin selvää myös siitä, miten varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijat kokevat opettajakoulutuksen valmistavan heitä lasten hoidolliseen rooliin.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä ja poikittaistutkimuksena. Aineisto kerättiin Webropol-kyselyn kautta (N=48). Tutkimuksen aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmistolla ja avoimien vastauskenttien tuloksia kuvaillaan sanallisessa muodossa.
Monet opiskelijat kokivat, etteivät he olleet saaneet riittävästi tukea tai teoreettista pohjaa lasten hoidolliseen toimintaan opinnoissaan. Erityisesti opiskelijat, joilla ei ollut omia lapsia tai aiempaa työkokemusta varhaiskasvatuksesta, jäivät kaipaamaan koulutuksesta enemmän hoidollista teoriaa ja tukea. Tuloksista voidaan pohtia, olisiko koulutuksen sisältöön syytä lisätä enemmän hoidollisen työn teoreettisia ja käytännöllisiä puolia.