Korkojen nousun vaikutus avoimiin kiinteistösijoitusrahastoihin
Wilska, Luna (2025-05-02)
Korkojen nousun vaikutus avoimiin kiinteistösijoitusrahastoihin
(02.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025050536254
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025050536254
Tiivistelmä
Avoimien kiinteistösijoitusrahastojen suosio kasvoi piensijoittajien keskuudessa 2010-luvun lopulla ja 2020-luvun alussa matalan korkoympäristön sekä rahastojen alhaisten merkintärajojen myötä, mutta vuosien 2022–2023 korkojen nousu paljasti mallin rakenteelliset haavoittuvuudet Suomessa ensimmäistä kertaa. Tutkimus tarkastelee korkojen nousun vaikutusta näiden rahastojen arvoon ja likviditeettiin sekä niistä kumpuavia järjestelmäriskejä, painottaen lunastuskäytäntöjen kestävyyttä ja arvonmäärityksen luotettavuutta.
Aineistona toimii kirjallisuuskatsaus, jossa yhdistetään kiinteistömarkkinoiden teoreettinen viitekehys, kansainväliset empiiriset havainnot avoimista kiinteistörahastoista ja lopuksi peilataan sitä Suomen nykytilanteeseen asiantuntijahaastattelun avulla. Tarkastelu osoittaa, että korkotason nousu alentaa rahastojen omistamien kiinteistöjen nykyarvoa diskonttokoron kautta ja samanaikaisesti kasvattaa sijoittajien tuottovaatimuksia. Arvonmäärityksen rakenteellinen viive saa rahasto-osuuksien ilmoitetun nettoarvon usein ylittämään todellisen markkina-arvon, mikä lisää yliarvostusriskiä.
Likviditeettipuolella korostuu rahastojen sisäinen ristiriita: epälikvidit kohteet yhdistyvät lyhyeen lunastusaikaan, mikä altistaa lunastuspaniikeille ja kasvattaa tarvetta lunastusten keskeyttämiselle. Lunastusten keskeytykset heikentävät sijoittajaluottamusta, voivat johtaa osuudenomistajien tappioihin ja laukaista kiinteistöjen pakkorealisointeja, jotka puolestaan voivat välittyä kiinteistömarkkinoiden hintoihin ja rahoitusjärjestelmän vakauteen.
Tulokset viittaavat siihen, ettei suomalainen sääntelykehikko tarjoa riittävää suojaa taloudellisen stressin aikana. Jatkotutkimuksen tulisi kohdistua suomalaisten rahastojen kiinteistöportfolion potentiaaliseen yliarvostukseen, kansainvälisten sääntelymallien vertailevaan tehokkuuteen likviditeetin hallinnassa sekä vaihtoehtoisten rahastorakenteiden soveltuvuuteen piensijoittajille.
Aineistona toimii kirjallisuuskatsaus, jossa yhdistetään kiinteistömarkkinoiden teoreettinen viitekehys, kansainväliset empiiriset havainnot avoimista kiinteistörahastoista ja lopuksi peilataan sitä Suomen nykytilanteeseen asiantuntijahaastattelun avulla. Tarkastelu osoittaa, että korkotason nousu alentaa rahastojen omistamien kiinteistöjen nykyarvoa diskonttokoron kautta ja samanaikaisesti kasvattaa sijoittajien tuottovaatimuksia. Arvonmäärityksen rakenteellinen viive saa rahasto-osuuksien ilmoitetun nettoarvon usein ylittämään todellisen markkina-arvon, mikä lisää yliarvostusriskiä.
Likviditeettipuolella korostuu rahastojen sisäinen ristiriita: epälikvidit kohteet yhdistyvät lyhyeen lunastusaikaan, mikä altistaa lunastuspaniikeille ja kasvattaa tarvetta lunastusten keskeyttämiselle. Lunastusten keskeytykset heikentävät sijoittajaluottamusta, voivat johtaa osuudenomistajien tappioihin ja laukaista kiinteistöjen pakkorealisointeja, jotka puolestaan voivat välittyä kiinteistömarkkinoiden hintoihin ja rahoitusjärjestelmän vakauteen.
Tulokset viittaavat siihen, ettei suomalainen sääntelykehikko tarjoa riittävää suojaa taloudellisen stressin aikana. Jatkotutkimuksen tulisi kohdistua suomalaisten rahastojen kiinteistöportfolion potentiaaliseen yliarvostukseen, kansainvälisten sääntelymallien vertailevaan tehokkuuteen likviditeetin hallinnassa sekä vaihtoehtoisten rahastorakenteiden soveltuvuuteen piensijoittajille.