Luokanopettajaopiskelijoiden koululiikunta-asenteen yhteys myöhempään liikkumiseen aikuisena
Saarinen, Arttu; Malka, Sol (2025-05-02)
Luokanopettajaopiskelijoiden koululiikunta-asenteen yhteys myöhempään liikkumiseen aikuisena
(02.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025050536404
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025050536404
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää luokanopettajaopiskelijoiden koululiikunta-asenteen yhteyttä myöhempään liikkumiseen. Tutkimuksessa tarkasteltiin luokanopettajaopiskelijoiden yläkoulun aikaisia asenteita koululiikuntaa kohtaan sekä vapaa-ajan liikkumisen yhteyttä näihin asenteisiin ja liikunnan arvosanaan. Lisäksi tutkittiin, onko vapaa-ajan liikkumisella yhteyttä näiden asenteiden muotoutumiseen ja mahdollisiin muutoksiin ajan myötä.
Tutkimusaineisto koostui 75 luokanopettajaopiskelijan kyselylomakevastauksista. Kyselylomakkeella kerättiin tietoa vastaajien yläkoulun aikaisista ja nykyisistä liikuntatottumuksista, asenteista koululiikuntaa kohtaan ja yläkoulun liikunnan arvosanasta. Kyselylomake laadittiin hyödyntämällä valmista koululiikunta-asenteita mittaavaa mittaria. Saatuja vastauksia analysoitiin SPSS-tilastointiohjelman avulla.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että koululiikunta-asenteella on yhteys yläkoulun aikaiseen vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuteen sekä myöhempään aikuisiän liikkumiseen. Mitä myönteisempi koululiikunta-asenne henkilöllä on, sitä aktiivisemmin hän harrastaa aikuisena liikuntaa vapaa-ajallaan. Yläkoulun aikainen vapaa-ajan liikunta on yhteydessä myös liikunnan arvosanaan. Mitä enemmän henkilö liikkui yläkouluaikana vapaa-ajallaan, sitä korkeampi liikunnan arvosana hänellä oli.
Tutkimuksen tulokset vastasivat aikaisempia tutkimuksia aiheesta. Tuloksia voidaan hyödyntää koululiikunnan ja opetuksen kehittämisessä siten, että oppilaiden liikuntamyönteisyyttä ja koululiikunta-asennetta vahvistetaan jo varhaisessa vaiheessa. Tuloksia voidaan hyödyntää myös opetussuunnitelman kehittämisessä, esimerkiksi monipuolistamalla liikuntatunteja oppilaiden mielenkiinnon kohteita vastaaviksi ja innostamalla heitä liikkumaan myös vapaa-ajallaan. Tuloksia voidaan hyödyntää myös opettajankoulutuksessa tarjoamalla opettajille konkreettisia keinoja ja menetelmiä oppilaiden liikuntamotivaatioon vaikuttamiseksi sekä koulussa että vapaa-ajalla.
Tutkimusaineisto koostui 75 luokanopettajaopiskelijan kyselylomakevastauksista. Kyselylomakkeella kerättiin tietoa vastaajien yläkoulun aikaisista ja nykyisistä liikuntatottumuksista, asenteista koululiikuntaa kohtaan ja yläkoulun liikunnan arvosanasta. Kyselylomake laadittiin hyödyntämällä valmista koululiikunta-asenteita mittaavaa mittaria. Saatuja vastauksia analysoitiin SPSS-tilastointiohjelman avulla.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että koululiikunta-asenteella on yhteys yläkoulun aikaiseen vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuteen sekä myöhempään aikuisiän liikkumiseen. Mitä myönteisempi koululiikunta-asenne henkilöllä on, sitä aktiivisemmin hän harrastaa aikuisena liikuntaa vapaa-ajallaan. Yläkoulun aikainen vapaa-ajan liikunta on yhteydessä myös liikunnan arvosanaan. Mitä enemmän henkilö liikkui yläkouluaikana vapaa-ajallaan, sitä korkeampi liikunnan arvosana hänellä oli.
Tutkimuksen tulokset vastasivat aikaisempia tutkimuksia aiheesta. Tuloksia voidaan hyödyntää koululiikunnan ja opetuksen kehittämisessä siten, että oppilaiden liikuntamyönteisyyttä ja koululiikunta-asennetta vahvistetaan jo varhaisessa vaiheessa. Tuloksia voidaan hyödyntää myös opetussuunnitelman kehittämisessä, esimerkiksi monipuolistamalla liikuntatunteja oppilaiden mielenkiinnon kohteita vastaaviksi ja innostamalla heitä liikkumaan myös vapaa-ajallaan. Tuloksia voidaan hyödyntää myös opettajankoulutuksessa tarjoamalla opettajille konkreettisia keinoja ja menetelmiä oppilaiden liikuntamotivaatioon vaikuttamiseksi sekä koulussa että vapaa-ajalla.