Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa : Integratiivinen kirjallisuuskatsaus
Lamminmäki, Salla; Lievonen, Viivi (2025-05-03)
Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa : Integratiivinen kirjallisuuskatsaus
(03.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025050536473
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025050536473
Tiivistelmä
Tässä kirjallisuuskatsauksessa tavoitteenamme oli tutkia (0–7-vuotiaiden) lasten osallisuuden huomiointia varhaiskasvatuksen toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa, arvioinnissa, sekä pedagogisessa dokumentoinnissa. Lisäksi tutkimme, millä tavoin aikuinen voi omalla toiminnallaan edistää lasten osallisuutta varhaiskasvatuksen arjessa.
Lapsella, joka pystyy muodostamaan omat näkemyksensä, on oikeus ilmaista ajatuksensa kaikissa häntä koskevissa asioissa ja nämä näkemykset on otettava huomioon. Kasvattajien tulisi nähdä lapsen osallisuuden vahvistaminen yhtenä kasvatuksen keskeisenä tavoitteena. Tutkimalla lapsen osallisuutta varhaiskasvatuksessa, pystymme kehittämään käytäntöjä ja menetelmiä, jotka tukevat lasten osallisuutta ja varmistavat, että lasten ääni tulee kuuluviin kaikessa varhaiskasvatuksen toiminnassa.
Kirjallisuuskatsaus toteutettiin integratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineiston haku suoritettiin tietokannoista ERIC, Education Database, Teacher Reference Center ja Education Source Ultimate. Käytimme artikkelien hakuprosessin kuvaamiseen PRISMA flow diagrammia ja aineiston analysointimenetelmänä sisällönanalyysia (Content Analysis). Aineistomme koostui 15 kansainvälisestä artikkelista, jotka olivat kaikki englanninkielisiä.
Tutkimustulokset osoittivat, että aikuiset huomasivat lasten ideat ja aloitteet ja ottivat ne huomioon suunnittelussa, mutta siitä huolimatta suunniteltu toiminta ei tutkimusten mukaan tukenut optimaalisesti lasten osallistumisen edellytyksiä. Tulosten mukaan lapset osallistuivat päätöksentekoprosessiin rajoitetusti, lisäksi lasten osallistumista tuettiin rajoitetusti. Kirjallisuuskatsauksessamme aikuisen rooli lapsen osallisuuden edistäjänä nähtiin tärkeänä. Lasten osallistumista tapahtui eniten leikkitoiminnassa, niin ajallisesti kuin vaikutuspiiriltäänkin. Sen sijaan muussa pedagogisessa toiminnassa heidän osallistumisensa rajoittui lyhytaikaisiin valintoihin.
Lasten osallisuutta toiminnan arvioinnissa kuvattiin tutkimuksissa vähän, vain yhdessä viidestätoista tutkimuksesta lapset olivat osallisina toiminnan arvioinnissa. Myös lasten osallistumisesta pedagogiseen dokumentointiin löytyi tutkimusta vain muutamasta tutkimukseen valikoituneesta artikkelista.
Johtopäätöksenä voitiin todeta, että aikuisen on tärkeää tarkastella omaa toimintaansa, jotta lapsen osallisuus toteutuu varhaiskasvatuksen arjessa. Tutkimuksemme tulosten mukaan lapsen osallisuus ei täysin toteutunut varhaiskasvatuksen arjessa.
Lapsella, joka pystyy muodostamaan omat näkemyksensä, on oikeus ilmaista ajatuksensa kaikissa häntä koskevissa asioissa ja nämä näkemykset on otettava huomioon. Kasvattajien tulisi nähdä lapsen osallisuuden vahvistaminen yhtenä kasvatuksen keskeisenä tavoitteena. Tutkimalla lapsen osallisuutta varhaiskasvatuksessa, pystymme kehittämään käytäntöjä ja menetelmiä, jotka tukevat lasten osallisuutta ja varmistavat, että lasten ääni tulee kuuluviin kaikessa varhaiskasvatuksen toiminnassa.
Kirjallisuuskatsaus toteutettiin integratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineiston haku suoritettiin tietokannoista ERIC, Education Database, Teacher Reference Center ja Education Source Ultimate. Käytimme artikkelien hakuprosessin kuvaamiseen PRISMA flow diagrammia ja aineiston analysointimenetelmänä sisällönanalyysia (Content Analysis). Aineistomme koostui 15 kansainvälisestä artikkelista, jotka olivat kaikki englanninkielisiä.
Tutkimustulokset osoittivat, että aikuiset huomasivat lasten ideat ja aloitteet ja ottivat ne huomioon suunnittelussa, mutta siitä huolimatta suunniteltu toiminta ei tutkimusten mukaan tukenut optimaalisesti lasten osallistumisen edellytyksiä. Tulosten mukaan lapset osallistuivat päätöksentekoprosessiin rajoitetusti, lisäksi lasten osallistumista tuettiin rajoitetusti. Kirjallisuuskatsauksessamme aikuisen rooli lapsen osallisuuden edistäjänä nähtiin tärkeänä. Lasten osallistumista tapahtui eniten leikkitoiminnassa, niin ajallisesti kuin vaikutuspiiriltäänkin. Sen sijaan muussa pedagogisessa toiminnassa heidän osallistumisensa rajoittui lyhytaikaisiin valintoihin.
Lasten osallisuutta toiminnan arvioinnissa kuvattiin tutkimuksissa vähän, vain yhdessä viidestätoista tutkimuksesta lapset olivat osallisina toiminnan arvioinnissa. Myös lasten osallistumisesta pedagogiseen dokumentointiin löytyi tutkimusta vain muutamasta tutkimukseen valikoituneesta artikkelista.
Johtopäätöksenä voitiin todeta, että aikuisen on tärkeää tarkastella omaa toimintaansa, jotta lapsen osallisuus toteutuu varhaiskasvatuksen arjessa. Tutkimuksemme tulosten mukaan lapsen osallisuus ei täysin toteutunut varhaiskasvatuksen arjessa.