Maanvyörymäalttiusanalyysi Longyearbyenin kylästä, Huippuvuorilta
Hagren, Janette (2025-05-04)
Maanvyörymäalttiusanalyysi Longyearbyenin kylästä, Huippuvuorilta
(04.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025050536712
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025050536712
Tiivistelmä
Ilmastonmuutoksen myötä arktiset alueet kokevat nopeampia ympäristön muutoksia, kuin muu maailma. Kasvavalla keskilämpötilalla sekä kiihtyvällä tahdilla ja skaalalla sulava ikirouta vaikuttavat merkittävästi arktisten alueiden maaperän vakauteen. Tämä tutkimus tarkastelee maanvyörymäalttiutta rankkasadetapahtuman aikaan Longyearbyenin kylässä, Huippuvuorilla 8.7.2024. Tutkimuksen tavoitteena on arvioida alueellista maanvyörymäalttiutta ja tarkastella ilmastonmuutoksen aiheuttamien ilmiöiden, erityisesti ikiroudan sulamisen ja lisääntyvän sademäärän vaikutuksia maanvyöryalttiuteen.
Tutkimuksessa käytän painotettua päällekkäisanalyysiä (weighted overlay analysis), jossa yhdistetään neljä muuttujaa: rinteen kaltevuus, rinteen suuntaus, sademäärä ja ikiroudan ylimmän sulaneen kerroksen syvyys. Tulokset osoittavat, että suurin osa kylän rakennuksista ja tiestöstä sijoittuu matalan riskin alueille, mutta laakson eteläosissa ja tietyillä jyrkkien rinteiden alapuolisilla alueilla esiintyy korkeampaa maanvyöryalttiutta. Ikirouta osoittautui keskeiseksi riskitekijäksi, sillä mitä syvemmäksi kerros sulaa, sitä alttiimpi maaperä on vyöryille. Myös sademäärä on merkittävä tekijä, sillä maaperän vakaus perustuu pitkälti sen vesipitoisuuteen.
Tämä tutkimus ei anna kattavaa kuvaa koko vuoden riskidynamiikasta alueella, mutta se tarjoaa tietoa hetkellisestä riskistä sekä mahdollistaa alueellisen riskiluokituksen hahmottamisen. Tutkimus avaa näkymiä tulevaisuuden riskiskenaarioihin ilmastonmuutoksen näkökulmasta.
Tutkimuksessa käytän painotettua päällekkäisanalyysiä (weighted overlay analysis), jossa yhdistetään neljä muuttujaa: rinteen kaltevuus, rinteen suuntaus, sademäärä ja ikiroudan ylimmän sulaneen kerroksen syvyys. Tulokset osoittavat, että suurin osa kylän rakennuksista ja tiestöstä sijoittuu matalan riskin alueille, mutta laakson eteläosissa ja tietyillä jyrkkien rinteiden alapuolisilla alueilla esiintyy korkeampaa maanvyöryalttiutta. Ikirouta osoittautui keskeiseksi riskitekijäksi, sillä mitä syvemmäksi kerros sulaa, sitä alttiimpi maaperä on vyöryille. Myös sademäärä on merkittävä tekijä, sillä maaperän vakaus perustuu pitkälti sen vesipitoisuuteen.
Tämä tutkimus ei anna kattavaa kuvaa koko vuoden riskidynamiikasta alueella, mutta se tarjoaa tietoa hetkellisestä riskistä sekä mahdollistaa alueellisen riskiluokituksen hahmottamisen. Tutkimus avaa näkymiä tulevaisuuden riskiskenaarioihin ilmastonmuutoksen näkökulmasta.