”Ei voi ikään kuin kotoutua johonkin jos ei oteta mukaan” : Maahanmuuttajien kotoutumiselle ja kotouttamiselle annetut merkitykset kotouttamistyötä tekevien puheessa
Santonen, Yulia (2025-03-27)
”Ei voi ikään kuin kotoutua johonkin jos ei oteta mukaan” : Maahanmuuttajien kotoutumiselle ja kotouttamiselle annetut merkitykset kotouttamistyötä tekevien puheessa
Santonen, Yulia
(27.03.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025050637403
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025050637403
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkimuksessa tarkastelen kotoutumista kotouttamistyötä tekevien henkilöiden näkökulmasta. Tämän tutkimuksen tavoite on selvittää sitä, miten yksittäiset järjestöt ja organisaatiot, jotka osallistuvat kotouttamistyöhön, näkevät roolinsa kotoutumisen edistämisessä. Tutkimus pyrkii löytämään vastauksia siihen, miten paikallisten organisaatioiden työntekijät rakentavat kotoutumisen ja kotouttamisen merkityksiä puheessaan. Tutkimukseni voi auttaa ymmärtämään ja käsittelemään kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja palveluita. Huomioni kohdistuu kuitenkin erityisesti sellaisiin osiin kotouttamistoiminnasta, joita on tutkittu vain vähän.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on sosiaalinen konstruktionismi, jonka mukaan kieli tuottaa ja muodostaa käsityksiämme maailmasta ja toisistamme. Konstruktionistisen ajattelun mukaan ihmiset rakentavat yhteiskunnallista todellisuutta vuorovaikutuksessa ja kielen avulla. Tässä tutkimuksessa analysoidussa haastatteluaineistossa työntekijät pohtivat kotoutumista ja kotouttamistyötä ja antavat näille erilaisia merkityksiä.
Tutkimusaineisto koostuu haastatteluista, jotka on kerätty seitsemältä työntekijältä, jotka toimivat viidessä Jyväskylässä toimivissa organisaatioissa. Kerätty aineisto analysoitiin temaattisen analyysin avulla, jolla pyrittiin selvittämään, mitä merkityksiä haastateltavat antavat kotoutumiselle ja kotouttamiselle ja miten he kontekstualisoivat nämä käsitteet.
Tuloksissa keskeistä on se, että kotoutunut maahanmuuttaja määrittyy puheessa toimijuuden kautta. Kotouttamistyötä tekevien puheessa onnistuneella kotoutumisella tarkoitetaan maahanmuuttajan muuttumista aktiiviseksi toimijaksi yhteiskunnassa. Tämän tärkeimmän huomion lisäksi aineiston analyysissa nousi esiin seuraavia asioita. Kotoutumisen edistämisen ehto on antaa ihmisille mahdollisuus toimia aitona toimijana. Kotouttamistyö on siten pyrkimystä luoda tila, jossa ihmiset pystyisivät toimimaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kotouttamistyön ytimenä on kohtaamisten järjestäminen. Tämän lisäksi kotouttamistyön on kohdistuttava myös maahanmuuttajia vastaanottavaan yhteiskuntaan niin, että yhteiskunta tulee suvaitsevammaksi.
Tutkimustulokset osoittavat, että pääosin kotoutumisen merkitykset ovat yhteydessä suomalaiseen kotoutumispolitiikkaan ja vallalla oleviin käsityksiin maahanmuutosta. Haastateltavien organisaatioita ei ole velvoitettu järjestämään kotoutumistoimintaa eivätkä ne ole osa virallisia kotoutumispalveluita, ja tämä vaikuttaa puheessa rakentuviin merkityksiin. Keskeisin näistä eroista oli se, että analyysissa ei tullut esiin kotouttamistyön merkitys työllistymistä edistävänä toimintana melkein millään tavalla.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on sosiaalinen konstruktionismi, jonka mukaan kieli tuottaa ja muodostaa käsityksiämme maailmasta ja toisistamme. Konstruktionistisen ajattelun mukaan ihmiset rakentavat yhteiskunnallista todellisuutta vuorovaikutuksessa ja kielen avulla. Tässä tutkimuksessa analysoidussa haastatteluaineistossa työntekijät pohtivat kotoutumista ja kotouttamistyötä ja antavat näille erilaisia merkityksiä.
Tutkimusaineisto koostuu haastatteluista, jotka on kerätty seitsemältä työntekijältä, jotka toimivat viidessä Jyväskylässä toimivissa organisaatioissa. Kerätty aineisto analysoitiin temaattisen analyysin avulla, jolla pyrittiin selvittämään, mitä merkityksiä haastateltavat antavat kotoutumiselle ja kotouttamiselle ja miten he kontekstualisoivat nämä käsitteet.
Tuloksissa keskeistä on se, että kotoutunut maahanmuuttaja määrittyy puheessa toimijuuden kautta. Kotouttamistyötä tekevien puheessa onnistuneella kotoutumisella tarkoitetaan maahanmuuttajan muuttumista aktiiviseksi toimijaksi yhteiskunnassa. Tämän tärkeimmän huomion lisäksi aineiston analyysissa nousi esiin seuraavia asioita. Kotoutumisen edistämisen ehto on antaa ihmisille mahdollisuus toimia aitona toimijana. Kotouttamistyö on siten pyrkimystä luoda tila, jossa ihmiset pystyisivät toimimaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kotouttamistyön ytimenä on kohtaamisten järjestäminen. Tämän lisäksi kotouttamistyön on kohdistuttava myös maahanmuuttajia vastaanottavaan yhteiskuntaan niin, että yhteiskunta tulee suvaitsevammaksi.
Tutkimustulokset osoittavat, että pääosin kotoutumisen merkitykset ovat yhteydessä suomalaiseen kotoutumispolitiikkaan ja vallalla oleviin käsityksiin maahanmuutosta. Haastateltavien organisaatioita ei ole velvoitettu järjestämään kotoutumistoimintaa eivätkä ne ole osa virallisia kotoutumispalveluita, ja tämä vaikuttaa puheessa rakentuviin merkityksiin. Keskeisin näistä eroista oli se, että analyysissa ei tullut esiin kotouttamistyön merkitys työllistymistä edistävänä toimintana melkein millään tavalla.