Suomalaisyritysten lokalisoidut verkkosivut ja suomalaisten mielikuvien hyödyntäminen yrityksen verkkosivuilla saksankielisillä markkinoilla
Sariola, Titta (2025-04-07)
Suomalaisyritysten lokalisoidut verkkosivut ja suomalaisten mielikuvien hyödyntäminen yrityksen verkkosivuilla saksankielisillä markkinoilla
(07.04.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025050637208
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025050637208
Tiivistelmä
Tämä tutkimus käsittelee suomalaisyritysten lokalisoituja verkkosivuja ja Suomeen liittyvien mielikuvien hyödyntämistä yrityksen verkkosivuilla saksankielisillä markkinoilla. Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa yritysten verkkosivujen lokalisoinnin tasoa, kielivaihtoehtojen määrää, kieliyhdistelmiä ja selvittää miten paljon suomalaisuutta hyödynnetään yrityksen brändissä. Tutkimukseni aineisto on kerätty Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin luovuttamasta tilastosta, josta poimittiin 119 suomalaista yritystä, joilla on tytäryhtiö Saksassa.
Tutkimusmenetelminä olivat kvantitatiivinen analyysi koko aineistolle ja kvalitatiivinen analyysi tästä joukosta poimitulle osalle, johon kuului 6 yritystä ja heidän verkkosivunsa sekä suomeksi että saksaksi. Lisäksi kvalitatiivisessa analyysissä hyödynsin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä sekä Suomen maakuvaraporttien ja julkaisujen teemoja. Mielikuvien luokitteluun käytin Anholt-Ipsos Nation Brand Indexin kategorioita ja niiden alaluokkia.
Tutkimuksen ensimmäisenä hypoteesina oli, että suomenkieliset verkkosivut ovat informatiivisempia kuin saksankieliset. Kvalitatiivisen tutkimuksen tuloksena havaittiin, että suomenkieliset sivut sisälsivät enemmän informaatiota kuin saksankieliset verkkosivut. Toisaalta saksankieliset verkkosivut olivat myös lokalisoituja, mutta informaatiota oli hieman vähemmän. Toinen hypoteesi oli, että saksankielisissä verkkosivuilla oli tehty enemmän kohdekulttuurin muokkaamista ja verkkomarkkinointiteksteissä on hyödynnetty Suomeen liittyviä mielikuvia. Tätä hypoteesia ei voitu vahvistaa, koska vain kaksi yritystä kuudesta olivat todettavasti kulttuurisesti lokalisoituja ja hyödynsivät Suomeen liittyviä mielikuvia näkyvästi. Kvantitatiivisen analyysin tuloksena koko aineistoni 116 yritystä oli lokalisoitu. Yleisimmät kielivaihtoehdot olivat englanti, suomi, saksa, ruotsi, ranska ja espanja. Kaiken kaikkiaan aineistossani verkkosivuja tarjottiin 37 eri kielellä. Keskimäärin yritysverkkosivuilla oli 7 eri kielivaihtoehtoa ja yleisin kielivaihtoehtojen määrä sivuilla oli 6–10 kieltä.
Tutkimus osoittikin, että yritysten verkkosivuilla lokalisoinnissa on tällä hetkellä pääasiassa kaksi suuntausta, jotka ovat verkkosivujen standardoituminen tai täysin vastakohtaisesti kulttuurinen mukauttaminen. Näiden kahden suuntauksen välisiä välimuotoja löytyy vielä reilusti, mutta verkkosivuilla on havaittavissa näiden kahden suuntauksen piirteitä.
Tutkimusmenetelminä olivat kvantitatiivinen analyysi koko aineistolle ja kvalitatiivinen analyysi tästä joukosta poimitulle osalle, johon kuului 6 yritystä ja heidän verkkosivunsa sekä suomeksi että saksaksi. Lisäksi kvalitatiivisessa analyysissä hyödynsin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä sekä Suomen maakuvaraporttien ja julkaisujen teemoja. Mielikuvien luokitteluun käytin Anholt-Ipsos Nation Brand Indexin kategorioita ja niiden alaluokkia.
Tutkimuksen ensimmäisenä hypoteesina oli, että suomenkieliset verkkosivut ovat informatiivisempia kuin saksankieliset. Kvalitatiivisen tutkimuksen tuloksena havaittiin, että suomenkieliset sivut sisälsivät enemmän informaatiota kuin saksankieliset verkkosivut. Toisaalta saksankieliset verkkosivut olivat myös lokalisoituja, mutta informaatiota oli hieman vähemmän. Toinen hypoteesi oli, että saksankielisissä verkkosivuilla oli tehty enemmän kohdekulttuurin muokkaamista ja verkkomarkkinointiteksteissä on hyödynnetty Suomeen liittyviä mielikuvia. Tätä hypoteesia ei voitu vahvistaa, koska vain kaksi yritystä kuudesta olivat todettavasti kulttuurisesti lokalisoituja ja hyödynsivät Suomeen liittyviä mielikuvia näkyvästi. Kvantitatiivisen analyysin tuloksena koko aineistoni 116 yritystä oli lokalisoitu. Yleisimmät kielivaihtoehdot olivat englanti, suomi, saksa, ruotsi, ranska ja espanja. Kaiken kaikkiaan aineistossani verkkosivuja tarjottiin 37 eri kielellä. Keskimäärin yritysverkkosivuilla oli 7 eri kielivaihtoehtoa ja yleisin kielivaihtoehtojen määrä sivuilla oli 6–10 kieltä.
Tutkimus osoittikin, että yritysten verkkosivuilla lokalisoinnissa on tällä hetkellä pääasiassa kaksi suuntausta, jotka ovat verkkosivujen standardoituminen tai täysin vastakohtaisesti kulttuurinen mukauttaminen. Näiden kahden suuntauksen välisiä välimuotoja löytyy vielä reilusti, mutta verkkosivuilla on havaittavissa näiden kahden suuntauksen piirteitä.