Kirjallisuuskatsaus: Akupunktio purentaelimistön kivun ja toimintahäiriöiden hoidossa
Tapio, Terhi (2025-04-24)
Kirjallisuuskatsaus: Akupunktio purentaelimistön kivun ja toimintahäiriöiden hoidossa
(24.04.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025050637730
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025050637730
Tiivistelmä
Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on esitellä tämänhetkistä tutkimusnäyttöä purentaelimistön kivun ja toimintahäiriöiden hoidosta akupunktion avulla. Tutkielmassa käydään myös lyhyesti läpi akupunktion historiaa, sen oletettuja vaikutusmekanismeja sekä erilaisia akupunktiotekniikoita. Lopuksi kirjataan huomioita ja käytännön kokemuksia akupunktiota hyödyntävän fysioterapeutin haastattelun pohjalta. Aineistona on käytetty kansallisia Käypä-hoitosuosituksia, akupunktioon liittyvää kirjallisuutta sekä artikkeleita PubMed-tietokannasta. Hakulausekkeena käytettiin: (acupunct* OR laser acupunct* OR electroacupunct*) AND (TMD OR temporomandibular disorder* OR temporomandibular joint)
Purentaelimistön kipu ja toimintahäiriöt eli TMD-diagnoosi (Temporomandibular disorders) sisältää joukon erilaisia puremalihasten, leukanivelten, hampaiston ja niihin läheisesti liittyviä kudosten sairaus- ja kiputiloja sekä toimintahäiriöitä. TMD:n tausta on monitekijäinen ja sen syntyyn sekä hoidon ennusteeseen vaikuttavat erilaiset fysiologiset, psyykkiset ja käyttäytymiseen liittyvät taustatekijät. Käypä hoito -suosituksen mukaan suomalaisesta aikuisväestöstä 7–9 %:lla on hoitoa vaativia TMD-oireita. Hoitojen ennuste on useimmiten hyvä varsinkin, jos käytetään yksilöllisesti valittuja eri hoitomuotoja. Suomessa purentaelimistön kiputiloja ja toimintahäiriöitä hoidetaan Käypä hoito -suosituksen mukaan ensisijaisesti potilaan informoimisella, alaleuan liikeharjoituksilla, fysioterapeuttisilla hoidoilla sekä tarvittaessa kipulääkityksellä ja purentakiskohoidolla. Suosituksen mukaan myös akupunktiota voidaan hyödyntää yhtenä keinona TMD:n hoidossa ja sen näytönasteen on arvioitu olevan B-tasoa.
Akupunktio on vanha kiinalainen hoitomenetelmä, joka perustuu akupisteiden stimuloimiseen neuloilla eli neulotukseen. Olemassa olevan tutkimustiedon mukaan akupunktio soveltuu parhaiten tuki- ja liikuntaelimistön kivun lievittämiseen. Akupunktiolla on kuitenkin todettu olevan vain lyhytaikainen analgeettinen vaikutus. Perinteisen akupisteisiin ja neuloihin perustuvan tekniikan lisäksi on myös muita akupunktiotekniikoita, joiden vaikuttavuutta TMD-kipuun on myös tutkittu. Erilaisia akupunktiotekniikoita ovat lämminneula-akupunktio, kuivaneulaus ja elektroakupunktio, joka hyödyntää akupisteiden lisäksi myös sähkövirtaa. Laserakupunktiossa pienenerginen laser aktivoi akupisteitä neulojen sijaan.
Akupunktion vaikutuksesta ei ole pitkällä aikavälillä näyttöä, sillä vain sen lyhyen aikavälin kipua alentavaa tai leuan toimintaa parantavaa vaikutusta on tutkittu. Vaikutusmekanismiltaan se kuitenkin soveltuisi paremmin kroonisen kuin akuutin kivun hoitoon. Useiden metaanalyysien ja systemaattisten kirjallisuuskatsausten mukaan tutkimusnäyttö akupunktiomenetelmien tehokkuudesta TMD-kivun hoidossa ja leuan toiminnan kuntoutuksessa on vielä ristiriitaista ja verrattain heikkoa. Tulosten varmistamiseksi vaadittaisiin korkealaatuisempaa tutkimusta suuremmilla otoskoilla. Katsauksien vertailuissa usein yhdistetään erilaiset neulahoidot, mikä hankaloittaa niiden vertailua keskenään. Hoidon lumevaikutus voi myös olla merkittävä. Akupunktiota ei siis tällä hetkellä käytetä laajasti TMD:n hoidossa.
Purentaelimistön kipu ja toimintahäiriöt eli TMD-diagnoosi (Temporomandibular disorders) sisältää joukon erilaisia puremalihasten, leukanivelten, hampaiston ja niihin läheisesti liittyviä kudosten sairaus- ja kiputiloja sekä toimintahäiriöitä. TMD:n tausta on monitekijäinen ja sen syntyyn sekä hoidon ennusteeseen vaikuttavat erilaiset fysiologiset, psyykkiset ja käyttäytymiseen liittyvät taustatekijät. Käypä hoito -suosituksen mukaan suomalaisesta aikuisväestöstä 7–9 %:lla on hoitoa vaativia TMD-oireita. Hoitojen ennuste on useimmiten hyvä varsinkin, jos käytetään yksilöllisesti valittuja eri hoitomuotoja. Suomessa purentaelimistön kiputiloja ja toimintahäiriöitä hoidetaan Käypä hoito -suosituksen mukaan ensisijaisesti potilaan informoimisella, alaleuan liikeharjoituksilla, fysioterapeuttisilla hoidoilla sekä tarvittaessa kipulääkityksellä ja purentakiskohoidolla. Suosituksen mukaan myös akupunktiota voidaan hyödyntää yhtenä keinona TMD:n hoidossa ja sen näytönasteen on arvioitu olevan B-tasoa.
Akupunktio on vanha kiinalainen hoitomenetelmä, joka perustuu akupisteiden stimuloimiseen neuloilla eli neulotukseen. Olemassa olevan tutkimustiedon mukaan akupunktio soveltuu parhaiten tuki- ja liikuntaelimistön kivun lievittämiseen. Akupunktiolla on kuitenkin todettu olevan vain lyhytaikainen analgeettinen vaikutus. Perinteisen akupisteisiin ja neuloihin perustuvan tekniikan lisäksi on myös muita akupunktiotekniikoita, joiden vaikuttavuutta TMD-kipuun on myös tutkittu. Erilaisia akupunktiotekniikoita ovat lämminneula-akupunktio, kuivaneulaus ja elektroakupunktio, joka hyödyntää akupisteiden lisäksi myös sähkövirtaa. Laserakupunktiossa pienenerginen laser aktivoi akupisteitä neulojen sijaan.
Akupunktion vaikutuksesta ei ole pitkällä aikavälillä näyttöä, sillä vain sen lyhyen aikavälin kipua alentavaa tai leuan toimintaa parantavaa vaikutusta on tutkittu. Vaikutusmekanismiltaan se kuitenkin soveltuisi paremmin kroonisen kuin akuutin kivun hoitoon. Useiden metaanalyysien ja systemaattisten kirjallisuuskatsausten mukaan tutkimusnäyttö akupunktiomenetelmien tehokkuudesta TMD-kivun hoidossa ja leuan toiminnan kuntoutuksessa on vielä ristiriitaista ja verrattain heikkoa. Tulosten varmistamiseksi vaadittaisiin korkealaatuisempaa tutkimusta suuremmilla otoskoilla. Katsauksien vertailuissa usein yhdistetään erilaiset neulahoidot, mikä hankaloittaa niiden vertailua keskenään. Hoidon lumevaikutus voi myös olla merkittävä. Akupunktiota ei siis tällä hetkellä käytetä laajasti TMD:n hoidossa.