ESG-tekijöiden vaikutus luottoluokitukseen pohjoismaisissa pörssiyrityksissä
Timonen, Veeti (2025-05-05)
ESG-tekijöiden vaikutus luottoluokitukseen pohjoismaisissa pörssiyrityksissä
Timonen, Veeti
(05.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025050637520
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025050637520
Tiivistelmä
Yritysten vastuullisuudella on kasvava merkitys rahoitusmarkkinoilla. Sijoittajat ja luottoluokittajat arvioivat yrityksiä paitsi perinteisten taloudellisten mittareiden, myös ympäristö-, sosiaali- ja hallintotekijöiden (ESG) perusteella. Aiempi tutkimus ESG:n ja luottoluokitusten yhteydestä on tuottanut ristiriitaisia tuloksia. Osassa tutkimuksista ESG:n on havaittu parantavan luottoluokituksia, kun taas toisissa sen vaikutus on ollut vähäinen tai epäselvä. Pohjoismaiden kontekstiin liittyvä empiirinen näyttö on erityisen rajallista, vaikka alue tunnetaan korkeasta vastuullisuusstandardistaan ja kehittyneestä sääntelystään.
Tämä tutkimus tarkastelee ESG-luokitusten vaikutusta pohjoismaisten pörssiyritysten luottoluokituksiin. Aineisto koostuu 48 yrityksestä, joiden ESG-tiedot ja luottoluokitukset on kerätty LSEG-tietokannasta. Tutkimusmenetelmänä käytetään lineaarista regressioanalyysiä, jossa luottoluokitus toimii riippuvana muuttujana. ESG-luokitusten lisäksi malliin sisällytetään yrityksen koko, kannattavuus ja velkaisuusaste kontrollimuuttujina.
Tulokset osoittavat, ettei ESG-luokituksilla ole tilastollisesti merkitsevää vaikutusta luottoluokituksiin. Sen sijaan yrityksen koko ja kannattavuus ovat merkittäviä selittäjiä. Tämä voi johtua siitä, että Pohjoismaissa vastuullisuus on jo vahvasti integroitu yritysten toimintaan ja sääntelyyn, mikä vähentää ESG-pisteiden erottelukykyä luottoluokituspäätöksissä.
Tutkimus lisää ymmärrystä ESG:n ja luottoluokitusten välisestä suhteesta erityisesti Pohjoismaiden kontekstissa. Tulokset viittaavat siihen, että vastuullisuustekijät eivät ainakaan lyhyellä aikavälillä näytä olevan merkittävässä roolissa luottoluokitusten määräytymisessä. Jatkotutkimuksessa voisi olla hyödyllistä tarkastella pitkän aikavälin vaikutuksia sekä toimialakohtaisia eroja, jotta ESG:n merkitys rahoitusanalyysissä voidaan ymmärtää paremmin.
Tämä tutkimus tarkastelee ESG-luokitusten vaikutusta pohjoismaisten pörssiyritysten luottoluokituksiin. Aineisto koostuu 48 yrityksestä, joiden ESG-tiedot ja luottoluokitukset on kerätty LSEG-tietokannasta. Tutkimusmenetelmänä käytetään lineaarista regressioanalyysiä, jossa luottoluokitus toimii riippuvana muuttujana. ESG-luokitusten lisäksi malliin sisällytetään yrityksen koko, kannattavuus ja velkaisuusaste kontrollimuuttujina.
Tulokset osoittavat, ettei ESG-luokituksilla ole tilastollisesti merkitsevää vaikutusta luottoluokituksiin. Sen sijaan yrityksen koko ja kannattavuus ovat merkittäviä selittäjiä. Tämä voi johtua siitä, että Pohjoismaissa vastuullisuus on jo vahvasti integroitu yritysten toimintaan ja sääntelyyn, mikä vähentää ESG-pisteiden erottelukykyä luottoluokituspäätöksissä.
Tutkimus lisää ymmärrystä ESG:n ja luottoluokitusten välisestä suhteesta erityisesti Pohjoismaiden kontekstissa. Tulokset viittaavat siihen, että vastuullisuustekijät eivät ainakaan lyhyellä aikavälillä näytä olevan merkittävässä roolissa luottoluokitusten määräytymisessä. Jatkotutkimuksessa voisi olla hyödyllistä tarkastella pitkän aikavälin vaikutuksia sekä toimialakohtaisia eroja, jotta ESG:n merkitys rahoitusanalyysissä voidaan ymmärtää paremmin.