Lukiolaisten stressi - kuormitustekijät, seuraukset ja ratkaisut

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan lukiolaisten kokeman stressin ja kuormituksen aiheuttajia sekä niiden vaikutuksia. Stressiä käsitellään Hans Selyen ja Puttosen mukaan niin, että stressi voi olla joko haitallista (distressi) tai positiivista (eustressi) ja sen kokemus on yksilöllistä. Stressin aiheuttajia voivat olla muun muassa suuri työmäärä, tuen puute, suuret vaatimukset tai arvostuksen ja vastavuoroisuuden puute. Vaikkakin stressin vaikutukset ovat yksilöllisiä, aiemmassa tutkimuksessa on havaittu muun muassa päänsärky, huimaus, pahoinvointi sekä yleisellä tasolla heikentynyt mieliala. Tutkittuja stressinhallintakeinoja on muun muassa aikataulutus sekä asiasta keskusteleminen.

Tutkimukseen osallistui 132 satunnaisesti valittua oppilasta Etelä-Suomessa sijaitsevasta lukiosta, jossa oli yhteensä noin 500 oppilasta. Osallistujat koostuivat eri vuosikurssilla olevista oppilaista. Aineisto kerättiin Webropol-kyselylomakkeella, jonka jälkeen määrällinen aineisto analysoitiin IMB SPSS Statistics 29 –ohjelmalla. Analysointiin käytettiin T-testiä sekä varianssianalyysia (ANOVA).

Tutkimuksessa kävi ilmi, että 57 % opiskelijoista koki heikon motivaation ja 55 % työmäärän olevan merkittäviä kuormittajia. Vähiten kuormittaviksi tekijöiksi koettiin kiusaaminen ja heikko tuki perheeltä. Sukupuolten välillä oli eroja stressin kokemuksessa: naiset kokivat psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät yleisesti kuormittavammiksi kuin miehet, erityisesti mielenterveysongelmien osalta. Saadut tulokset ovat linjassa aiemman tutkimustiedon kanssa. Tutkimus antaa tietoa siitä, mitä tekijöitä lukiolaisten stressiin liittyy ja kuinka tärkeää on tunnistaa stressin lähteet ja kehittää stressinhallintakeinoja. Tutkimuksen tulokset tukevat koulutuksen ja hyvinvoinnin kehittämistä lukiolaisten tukemiseksi.

This study investigates the sources and impacts of stress and strain experienced by upper secondary school students. Stress is conceptualized following the definitions of Hans Selye and Puttonen, according to whom stress can be either detrimental (distress) or beneficial (eustress), and the experience of stress is inherently individual. Identified stressors include, among others, excessive workload, lack of support, high expectations, and insufficient recognition or reciprocity. While the effects of stress vary between individuals, prior research has reported symptoms such as headaches, dizziness, nausea, and, more broadly, a decline in overall mood. Documented coping strategies for managing stress include time management and open discussion.

The study sample consisted of 132 randomly selected students from an upper secondary school in Southern Finland, which has a total student population of approximately 500. Participants represented various year levels. Data were collected via a Webropol questionnaire, after which the quantitative data were analyzed using IBM SPSS Statistics 29. The statistical methods applied included the T-test and analysis of variance (ANOVA).

The findings revealed that 57% of students identified low motivation and 55% identified workload as significant stressors. Bullying and insufficient support from family were perceived as the least burdensome factors. Gender differences were observed in the experience of stress: female students reported psychological and social stressors to be more burdensome than their male counterparts, particularly in relation to mental health concerns. These results are consistent with prior research findings.

This study contributes to the understanding of stress-related factors among upper secondary school students and underscores the importance of identifying stressors and developing effective coping mechanisms. The findings support the advancement of educational practices and student well-being initiatives aimed at supporting upper secondary school students.