Kohdeyhtiön arvonmäärityksen vaikutukset osinkoverotukseen EVL 52 f §:n osakevaihdossa
Särkioja, Jerry (2025-05-05)
Kohdeyhtiön arvonmäärityksen vaikutukset osinkoverotukseen EVL 52 f §:n osakevaihdossa
(05.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025050637798
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025050637798
Tiivistelmä
Uutisissa ja mediassa on viime aikoina käyty runsaasti keskustelua siitä, kuinka suomalaiset sosiaalisen median vaikuttajat pyrkivät kevyempään osinkoverotukseen holdingyhtiöjärjestelyjen avulla. Aihe liittyy vero-oikeudelliseen omistusjärjestelyyn, jota kutsutaan osakevaihdoksi. Osakevaihdosta säädetään tarkemmin elinkeinoverolain (EVL) 52 f §:ssä, ja edellytysten täyttyessä osakevaihto on osakkeenomistajalle veroneutraali järjestely.
Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella, miten EVL 52 f §:n mukaisella osakevaihdolla voidaan minimoida osakkeenomistajan osinkoverotusta. Tutkimuksen tavoitetta tukien varsinainen tutkimuskysymys ja -ongelma on selvittää, mikä vaikutus osakevaihdon kohteena olevan yhtiön arvonmäärityksellä on lopullisen osinkoverotuksen määrään ja sen minimointiin.
Tutkielma toteutetaan kirjallisuuskatsauksena. Teorian pohjana hyödynnetään aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Teoriaa täydennetään Verohallinnon ohjeistuksilla sekä aiheeseen liittyvillä artikkeleilla. Teoriaosuudessa tarkastellaan osakevaihtoa yhtiö- ja vero-oikeudellisista näkökulmista, luonnollisen henkilön osinkoverotusta, osakeyhtiön nettovarallisuuden muodostumista sekä listaamattoman osakeyhtiön arvonmääritystä. Johtopäätöksissä teoria yhdistetään tutkimuskysymykseen ja siihen vastataan havainnollistavien laskelmien avulla.
Johtopäätökset osoittavat, että kohdeyhtiön arvonmäärityksellä on osakevaihdossa merkittävä vaikutus osakkeenomistajan lopulliseen osinkoverotukseen. Kohdeyhtiön osakkeet arvostetaan holdingyhtiön verotuksessa käypään arvoon. Verohallinnon arvonmääritysmallin perusteella suurin hyöty osakevaihdosta syntyy usein tilanteissa, joissa kohdeyhtiö on tehnyt menneinä vuosina hyvää tulosta, mutta sen nettovarallisuus ei ole kasvanut merkittäväksi. Tällöin kohdeyhtiön käyvän arvon ja nettovarallisuuden välille voi arvonmäärityksen seurauksena muodostua huomattava ero. Luonnollisen henkilön listaamattomasta osakeyhtiöstä saamaa osinkoa verotetaan yhtiön nettovarallisuuteen ja siitä johdettuun matemaattiseen arvoon perustuen. Kohde- ja holdingyhtiön nettovarallisuuksien välinen ero vaikuttaa siihen, kuinka paljon osakkeenomistaja pystyy nostamaan kevyesti verotettuja pääomatulo-osinkoja holdingyhtiöstä verrattuna määrään, jonka hän pystyi nostamaan kohdeyhtiöstä ennen osakevaihtoa.
Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella, miten EVL 52 f §:n mukaisella osakevaihdolla voidaan minimoida osakkeenomistajan osinkoverotusta. Tutkimuksen tavoitetta tukien varsinainen tutkimuskysymys ja -ongelma on selvittää, mikä vaikutus osakevaihdon kohteena olevan yhtiön arvonmäärityksellä on lopullisen osinkoverotuksen määrään ja sen minimointiin.
Tutkielma toteutetaan kirjallisuuskatsauksena. Teorian pohjana hyödynnetään aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Teoriaa täydennetään Verohallinnon ohjeistuksilla sekä aiheeseen liittyvillä artikkeleilla. Teoriaosuudessa tarkastellaan osakevaihtoa yhtiö- ja vero-oikeudellisista näkökulmista, luonnollisen henkilön osinkoverotusta, osakeyhtiön nettovarallisuuden muodostumista sekä listaamattoman osakeyhtiön arvonmääritystä. Johtopäätöksissä teoria yhdistetään tutkimuskysymykseen ja siihen vastataan havainnollistavien laskelmien avulla.
Johtopäätökset osoittavat, että kohdeyhtiön arvonmäärityksellä on osakevaihdossa merkittävä vaikutus osakkeenomistajan lopulliseen osinkoverotukseen. Kohdeyhtiön osakkeet arvostetaan holdingyhtiön verotuksessa käypään arvoon. Verohallinnon arvonmääritysmallin perusteella suurin hyöty osakevaihdosta syntyy usein tilanteissa, joissa kohdeyhtiö on tehnyt menneinä vuosina hyvää tulosta, mutta sen nettovarallisuus ei ole kasvanut merkittäväksi. Tällöin kohdeyhtiön käyvän arvon ja nettovarallisuuden välille voi arvonmäärityksen seurauksena muodostua huomattava ero. Luonnollisen henkilön listaamattomasta osakeyhtiöstä saamaa osinkoa verotetaan yhtiön nettovarallisuuteen ja siitä johdettuun matemaattiseen arvoon perustuen. Kohde- ja holdingyhtiön nettovarallisuuksien välinen ero vaikuttaa siihen, kuinka paljon osakkeenomistaja pystyy nostamaan kevyesti verotettuja pääomatulo-osinkoja holdingyhtiöstä verrattuna määrään, jonka hän pystyi nostamaan kohdeyhtiöstä ennen osakevaihtoa.