Startup-yritysten patentin, tavaramerkin ja tekijänoikeuden panttaus luoton vakuutena
Metsälä, Miitu (2025-05-05)
Startup-yritysten patentin, tavaramerkin ja tekijänoikeuden panttaus luoton vakuutena
Metsälä, Miitu
(05.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025050637635
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025050637635
Tiivistelmä
Tutkimuksen kohteena on immateriaalioikeuksien, erityisesti patenttien, tavaramerkkien ja tekijänoikeuksien, panttaus luoton vakuutena startup-yritysten näkökulmasta. Työssä arvioidaan, miten nykyisen lainsäädännön nojalla panttaus on toteutettavissa ja millaisia haasteita siihen liittyy, panttauksen tarkoituksenmukaisuutta suhteessa startup-yritysten muihin vakuus- ja rahoitusmuotoihin sekä lainsäädännön kehittämistarpeita. Tarkoituksena on selvittää, millaisilla lainsäädännöllisillä muutoksilla startup-yritykset voisivat hyödyntää patentin, tavaramerkin ja tekijänoikeuden panttausta luoton vakuutena tehokkaammin huomioiden nykyisen lainsäädännön puutteet.
Tutkimus on lainopillinen eli oikeusdogmaattinen. Tutkielmassa tarkastellaan immateriaalioikeuksien panttausta Suomen voimassa olevan oikeuden valossa (de lege lata), minkä lisäksi kehittämistarpeita tarkastellaan de lege ferenda -näkökulmasta muun muassa UNCITRALin laatiman lainsäädäntöoppaan avulla. Tarkoituksena on selvittää, miten voimassa olevan oikeuden valossa patentin tavaramerkin ja tekijänoikeuden panttaus toteutuu. Tässä hyödynnetään lainsäädäntöä, eri virallislähteitä, kuten lainvalmisteluaineistoa, sekä oikeuskirjallisuutta. Lisäksi lainsäädännön ja oikeuskirjallisuuden avulla tarkastellaan patentin, tavaramerkin ja tekijänoikeuden panttausta luoton vakuutena suhteessa startup- yrityksen muihin rahoitus- ja vakuusmuotoihin. Lisäksi arvioidaan, millainen oikeustilan tulisi olla, jotta startup-yritykset voisivat hyödyntää immateriaalioikeuksiaan tehokkaasti rahoituksessa. Lainopillisen tulkinnan keinoin analysoidaan myös säännöksiä, jotka ovat tulkinnanvaraisia tai epäselviä, kuten kauppakaaren 10 luvun 2 §:n soveltumista immateriaalioikeuksiin.
Tutkimuksessa havaitaan, että patentin, tavaramerkin ja tekijänoikeuden panttaus luoton vakuutena on tarkoituksenmukainen rahoituskeino startup-yrityksille etenkin kasvun ja laajentumisen vaiheessa. Patentin ja tavaramerkin panttaus on mahdollista suoraan niitä koskevien erityislakejen nojalla, mutta tekijänoikeuden panttaus ei ole mahdollista julkivarmistuskeinon puuttuessa. Julkivarmistuskeinoina voisi olla joko tekijänoikeusrekisteri tai yleinen vakuusoikeuksia koskeva rekisteri, mistä tekijänoikeusrekisteri olisi toteuttamiskelpoisempi. Panttaukseen liittyy kuitenkin epävarmuustekijöitä näiden jokaisen kohdalla, mitkä johtuvat lainsäädännön hajanaisuudesta, perinteisyydestä, arvonmäärittämiseen liittyvistä haasteista sekä pantin realisointiin liittyvistä epäselvyyksistä. Näiden epävarmuustekijöiden vähentämiseksi lainsäädäntöä tulisi selkeyttää ja kehittää, jotta startup-yritykset voisivat hyödyntää immateriaalioikeuksien panttausta luoton vakuutena tehokkaammin. Tämä edellyttää lainsäädäntömuutoksia. Immateriaalioikeuksien vakuuskäytön tehostamiseksi voisi olla tarpeen harkita sitä koskevan lainsäädännön kokonaisuudistusta, jonka avulla voitaisiin luoda yhtenäinen sääntelykehys immateriaalioikeuksien panttaukselle.
Tutkimus on lainopillinen eli oikeusdogmaattinen. Tutkielmassa tarkastellaan immateriaalioikeuksien panttausta Suomen voimassa olevan oikeuden valossa (de lege lata), minkä lisäksi kehittämistarpeita tarkastellaan de lege ferenda -näkökulmasta muun muassa UNCITRALin laatiman lainsäädäntöoppaan avulla. Tarkoituksena on selvittää, miten voimassa olevan oikeuden valossa patentin tavaramerkin ja tekijänoikeuden panttaus toteutuu. Tässä hyödynnetään lainsäädäntöä, eri virallislähteitä, kuten lainvalmisteluaineistoa, sekä oikeuskirjallisuutta. Lisäksi lainsäädännön ja oikeuskirjallisuuden avulla tarkastellaan patentin, tavaramerkin ja tekijänoikeuden panttausta luoton vakuutena suhteessa startup- yrityksen muihin rahoitus- ja vakuusmuotoihin. Lisäksi arvioidaan, millainen oikeustilan tulisi olla, jotta startup-yritykset voisivat hyödyntää immateriaalioikeuksiaan tehokkaasti rahoituksessa. Lainopillisen tulkinnan keinoin analysoidaan myös säännöksiä, jotka ovat tulkinnanvaraisia tai epäselviä, kuten kauppakaaren 10 luvun 2 §:n soveltumista immateriaalioikeuksiin.
Tutkimuksessa havaitaan, että patentin, tavaramerkin ja tekijänoikeuden panttaus luoton vakuutena on tarkoituksenmukainen rahoituskeino startup-yrityksille etenkin kasvun ja laajentumisen vaiheessa. Patentin ja tavaramerkin panttaus on mahdollista suoraan niitä koskevien erityislakejen nojalla, mutta tekijänoikeuden panttaus ei ole mahdollista julkivarmistuskeinon puuttuessa. Julkivarmistuskeinoina voisi olla joko tekijänoikeusrekisteri tai yleinen vakuusoikeuksia koskeva rekisteri, mistä tekijänoikeusrekisteri olisi toteuttamiskelpoisempi. Panttaukseen liittyy kuitenkin epävarmuustekijöitä näiden jokaisen kohdalla, mitkä johtuvat lainsäädännön hajanaisuudesta, perinteisyydestä, arvonmäärittämiseen liittyvistä haasteista sekä pantin realisointiin liittyvistä epäselvyyksistä. Näiden epävarmuustekijöiden vähentämiseksi lainsäädäntöä tulisi selkeyttää ja kehittää, jotta startup-yritykset voisivat hyödyntää immateriaalioikeuksien panttausta luoton vakuutena tehokkaammin. Tämä edellyttää lainsäädäntömuutoksia. Immateriaalioikeuksien vakuuskäytön tehostamiseksi voisi olla tarpeen harkita sitä koskevan lainsäädännön kokonaisuudistusta, jonka avulla voitaisiin luoda yhtenäinen sääntelykehys immateriaalioikeuksien panttaukselle.