Mallilotta ja järjestön mannekiini vai jermuileva naisihanteen haastaja? : Lottakuva Lotta Svärd -järjestön julkisissa ja yksityisissä valokuvissa 1941–1944

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma tutkii Lotta Svärd -järjestön lotista otettuja valokuvia jatkosodan ajalta 1941–1944. Tutkielmassa vertaillaan virallisen kuvamateriaalin suhdetta lottien epäviralliseen kuvamateriaaliin: mallilottaa ja ihannelotan kuvaa vaaliva Lotta Svärd -lehti saa lottien yksityisistä kuvista haastajan. Lottien yksityisiä valokuvia ei ole tutkittu aiemmin, joten tutkimus tarjoaa uutta tietoa lottahistoriaan valokuvatutkimuksen keinoin. Virallisen ja epävirallisen kuva-aineiston tutkiminen on hedelmällistä nimenomaisesti lottien kannalta, sillä aineistokokonaisuudet rakentavat lottakuvaa omista motiiveistaan käsin: toinen mukaillen järjestön ihannetta, ja toinen yksittäisten lottien sotakokemuksen näkökulmasta.

Tutkittavien valokuvien julkiset kuvaukset ovat peräisin lottien merkittävimmän julkaisun, Lotta Svärd -lehden, jatkosodan aikaisista numeroista. Toisen puolen alkuperäisaineistosta koostaa Syvärannan Lottamuseon valokuvakokoelmaan kuuluvat lottien yksityiset valokuvat. Aineistoa tutkitaan sarjallis-ikonografisella PWD-mallin muunnelmalla, jossa kuvat jaotellaan ennen tutkimista visuaalisten eroavaisuuksien perusteella yhdeksään eri kuvatyyppiin. Tutkimukseen valitut kuvatyypit ovat 1) toveruus saksalaisen kanssa, 2) suhde asevelimaan naiseen, 3) virallinen aseveljeys, 4) lotta valtaajana, 5) viholliseen suhtautuminen, 6) suomensukuinen väestö, 7) jermuileva lotta, 8) irrotteleva lotta ja 9) lotta aseen kanssa. Mallin vaiheissa tulkitaan kuvan sisältö, etsitään sen sanoma ja selvitetään sen merkitys historiallisena dokumenttina.

Tutkimuksen pohjalta voidaan havaita, että tutkielmassa tarkasteltu virallinen aineistokokonaisuus vaali ihannelotan kuvaa, kun taas yksityiseksi kuva-aineistoksi valikoituneet valokuvat tarjosivat siihen poikkeuksia. Tarkastelun alaisena olleet julkiset lottavalokuvat Suomen ja Saksan jatkosodan aikaisesta aseveljeydestä esittävät asevelisuhteet virallisessa ja erinomaisessa valossa, kun taas yksityisissä valokuvissa lotat keskittyvät henkilökohtaisten suhteiden rakentamiseen hoivattaviensa kanssa. Suhtautuminen viholliseen on yksityisissä valokuvissa sekä toiseuttavaa mutta myös osin lempeää. Viholliskuvauksia ei löydy lainkaan virallisista kuvista. Tuloksista käy myös ilmi, että virallisten valokuvien avulla Itä-Karjalan ”suomensukuista” väestöä legitimoidaan Suomeen kuuluvaksi. Tätä heimoaatetta ei löydy samankaltaisesti yksityisistä lottavalokuvista. Tutkimustuloksissa selviää, että yksityisiin valokuviin tallentui lottien jermuilua, joka toimi harmittomana hupina ja ajoittaisena keinona vastustaa tiukkoja sääntöjä. Yksityiset valokuvat lotista aseiden kanssa taas haastavat järjestön ehdotonta aseettomuuden vaatimusta, ilmentävät yksittäisten lottien kiinnostusta aseidenkäsittelyä kohtaan ja kenties kertovat harvojen lottien halusta ulottaa yhteiskunnallista vastuutaan perinteisiä lottatehtäviään laajemmalle.