Hyvää hallintoa algoritmeilla? : Valtionhallinnon asiantuntijoiden näkemyksiä automaattisesta päätöksenteosta
Sirén, Janette (2025-04-17)
Hyvää hallintoa algoritmeilla? : Valtionhallinnon asiantuntijoiden näkemyksiä automaattisesta päätöksenteosta
(17.04.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025050839213
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025050839213
Tiivistelmä
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee automaattista päätöksentekoa valtionhallinnossa ja sen suhdetta hyvään hallintoon. Automaattinen päätöksenteko käsittää tilanteet, joissa viranomainen tekee asiakkaan oikeuksiin, velvollisuuksiin tai etuihin vaikuttavia hallintopäätöksiä tietojärjestelmän avulla ilman ihmisen erillistä tarkistusta ja hyväksyntää. Suomen hallintolakiin vuonna 2023 tehdyt muutokset mahdollistavat automaattisen päätöksenteon siltä osin, kun se ei sisällä harkintaa vaativia asioita. Automaattisen päätöksenteon taustalla oleva teknologia on ohjelmistorobotiikkaa, jonka käsittelysäännöt on määritellyt ihminen, eikä siinä käytetä vielä tekoälyä.
Tutkielma pyrkii vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: 1) Mitä mahdollisuuksia ja riskejä on algoritmien käytössä tai automaattisessa päätöksenteossa valtionhallinnossa? 2) Miten hyvän hallinnon periaatteet toteutuvat algoritmien käytössä tai automaattisessa päätöksenteossa valtionhallinnossa? Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu hyvää hallintoa kuvaavista teorioista, minkä lisäksi on hyödynnetty myös tietojenkäsittely-, oikeus- ja hallintotieteessä tehtyjä tutkimuksia. Tutkielman aineisto kerättiin haastattelemalla kuutta valtionhallinnossa työskentelevää asiantuntijaa puolistrukturoidulla haastattelumenetelmällä ja tutkielmassa sovellettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä tutkimuskysymyksiin vastaamisessa.
Johtopäätöksenä on, että päätöksenteon automatisoinnin merkittävänä hyötynä asiantuntijoiden näkemyksissä korostuivat kustannussäästöt ja tehokkuuden kasvattaminen. Kansalaisten katsottiin hyötyvän erityisesti päätöksenteon nopeudesta, vähäisistä virheistä ja puolueettomuudesta. Vaikka automaattisella päätöksenteolla voidaan tietyiltä osin edistää hyvän hallinnon periaatteiden toteutumista, siihen sisältyy myös jotain riskejä, kuten virheiden skaalautuvuus sekä automaation vaatiman tiedon riittävyys ja luotettavuus. Hyvän hallinnon näkökulmasta jatkossa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, ettei tehokkuutta ylikorosteta muiden hyvän hallinnon periaatteiden kustannuksella. Tutkielman perusteella suositellaan kansalaisten näkökulman huomioimista heidän vaikuttamismahdollisuuksiaan vahvistamalla ja palautekanavia kehittämällä, jotta hallinto voisi olla entistä responsiivisempaa ja turvata kansalaisten luottamuksen myös silloin, kun uusia teknologioita otetaan käyttöön. Tulokset korostavat myös läpinäkyvyyden ja yhdenvertaisuuden merkitystä hallinnon digitalisaatiolle nyt ja tulevaisuudessa.
Tutkielma pyrkii vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: 1) Mitä mahdollisuuksia ja riskejä on algoritmien käytössä tai automaattisessa päätöksenteossa valtionhallinnossa? 2) Miten hyvän hallinnon periaatteet toteutuvat algoritmien käytössä tai automaattisessa päätöksenteossa valtionhallinnossa? Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu hyvää hallintoa kuvaavista teorioista, minkä lisäksi on hyödynnetty myös tietojenkäsittely-, oikeus- ja hallintotieteessä tehtyjä tutkimuksia. Tutkielman aineisto kerättiin haastattelemalla kuutta valtionhallinnossa työskentelevää asiantuntijaa puolistrukturoidulla haastattelumenetelmällä ja tutkielmassa sovellettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä tutkimuskysymyksiin vastaamisessa.
Johtopäätöksenä on, että päätöksenteon automatisoinnin merkittävänä hyötynä asiantuntijoiden näkemyksissä korostuivat kustannussäästöt ja tehokkuuden kasvattaminen. Kansalaisten katsottiin hyötyvän erityisesti päätöksenteon nopeudesta, vähäisistä virheistä ja puolueettomuudesta. Vaikka automaattisella päätöksenteolla voidaan tietyiltä osin edistää hyvän hallinnon periaatteiden toteutumista, siihen sisältyy myös jotain riskejä, kuten virheiden skaalautuvuus sekä automaation vaatiman tiedon riittävyys ja luotettavuus. Hyvän hallinnon näkökulmasta jatkossa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, ettei tehokkuutta ylikorosteta muiden hyvän hallinnon periaatteiden kustannuksella. Tutkielman perusteella suositellaan kansalaisten näkökulman huomioimista heidän vaikuttamismahdollisuuksiaan vahvistamalla ja palautekanavia kehittämällä, jotta hallinto voisi olla entistä responsiivisempaa ja turvata kansalaisten luottamuksen myös silloin, kun uusia teknologioita otetaan käyttöön. Tulokset korostavat myös läpinäkyvyyden ja yhdenvertaisuuden merkitystä hallinnon digitalisaatiolle nyt ja tulevaisuudessa.