Eliittikoulujen palkkapreemiot – universaali ilmiö vai järjestelmän tulos?

Abstract

Tässä kanditutkielmassa tarkastellaan eliittikoulujen palkkapreemioita ja sitä, ovatko ne korkeakoulujärjestelmien erojen seuraus vai universaali ilmiö. Koulutuksen palkkapreemiot ovat huomattavia ja eliittikoulutuksen palkkapreemioista on vahvaa näyttöä. Eliittikoulujen palkkapreemioita selittävät teoreettisesti niin signalointiteoria, epäsymmetrinen informaatio työmarkkinoilla kuin yksilöiden erot inhimillisessä pääomassa. Tutkielmassa tarkastellaan lyhyesti myös sitä, kuka eliittikoulutuksesta hyötyy ja millaisia seurauksia eliittikoulutuksen palkkapreemioilla on. Haastetta eliittikoulujen palkkapreemioiden tutkimiseen tuovat monet tekijät. Tutkimusten vertailukelpoisuutta haastavat vaihtelevat vastemuuttujat, menetelmien rajallisuus kontrolloida taustamuuttujia, yksinkertaistavat tutkimusasetelmat, eliittikoulujen määrittelemisen vaihtelevuus ja tutkimusten aikaikkunoiden eroavaisuudet. Myös opiskelijoiden erilaisista taustoista ja ominaisuuksista johtuva valikoituminen korkeakouluihin sekä korkeakoulujen maantieteellisen sijainnin vaikutus ovat tekijöitä, joita olisi äärimmäisen tärkeää kontrolloida. Näyttö palkkapreemioista on vahvinta Yhdysvalloista ja Britanniasta, joiden korkeakoulujärjestelmiä leimaa voimakas eriytyminen. Eliittikoulutuksen palkkapreemioita havaitaan kuitenkin myös muualta maailmasta myös sellaisista koulutusjärjestelmistä, joita pidetään hyvin tasa-arvoisina. Tutkimustulokset palkkapreemioiden suuruudesta kuitenkin vaihtelevat huomattavasti. Tätä selittävät niin erilaiset laadun mittarit, joilla korkeakouluja arvioidaan kuin myös erilaiset tutkimusmenetelmät ja -asetelmat. Suppean analyysin avulla ei voida lopullisesti määrittää, ovatko palkkapreemiot seuraus korkeakoulujärjestelmien eroista vai universaali ilmiö.