Kirjanpainajan (Ips typographus) aiheuttamat metsätuhot Suomen talousmetsissä : Nykytilanne ja tulevaisuus
Isomäki, Linnea (2025-05-06)
Kirjanpainajan (Ips typographus) aiheuttamat metsätuhot Suomen talousmetsissä : Nykytilanne ja tulevaisuus
Isomäki, Linnea
(06.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025050839294
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025050839294
Tiivistelmä
Kirjanpainaja (Ips typographus) on kaarnakuoriainen, jonka aiheuttamien metsätuhojen määrä Suomen kuusimetsissä on kasvanut. Selvityksen tavoitteena on luoda yleiskatsaus keskustelua aiheuttaneelle kirjanpainajatilanteelle Suomen talousmetsissä sekä arvioida sen tulevaisuutta. Metsäkeskuksen metsänkäyttöilmoitusten perusteella viimeisen yhdeksän vuoden aikana hyönteistuhohakkuita on tehty eniten Etelä-Suomen rannikkoalueilla sekä Pirkanmaalla. Hakkuiden odotetaan kasvavan koko Suomessa ja etenkin etelässä, idässä ja reunametsissä. Metsäkeskuksen metsänkäyttöilmoitusten mukaan kuuseen kohdistuvat hyönteistuhohakkuut ovat kasvaneet roimasti vuodesta 2018 eteenpäin. Hyönteistuhohakkuiden kasvuun vaikuttavat ilmastonmuutos ja sen monet vaikutukset. Reunametsien kirjanpainaja-alttiutta kasvattavat kuivuus ja tuulituhoriski. Lämpösumma vaikuttaa koko Suomessa. Myös metsänkäyttömenetelmillä on vaikutuksensa metsätuhoriskeihin. Etenkin ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat mahdollistaneet kirjanpainajan aikaistuneen aikuistumisen, useamman sukupolven kehittymisen kesässä sekä laajemman leviämisen metsässä. Kasvaneet hyönteistuhohakkuut uhkaavat Suomen metsätaloutta, sillä ne vaikuttavat negatiivisesti puuntuottajien tuottoihin. Ehdotettuja ratkaisuja kirjanpainajaepidemioiden ehkäisemiseksi ovat lainsäädännön tiukentaminen ja metsänkäyttömenetelmien soveltaminen tilanteen mukaisesti. Kirjanpainajan aiheuttamien metsätuhojen odotetaan siis kasvavan, mutta myös epidemioiden torjuntamenetelmiä on olemassa. Näitä varten tarvitaan kuitenkin vielä lisätutkimusta.