Plutarkhos ja Porfyrios: eläinten ja oikeudenmukaisuuden puolustus teoksissa Lihansyönnistä ja Sielullisten vahingoittamista vastaan
Alasuutari, Pihla (2025-04-30)
Plutarkhos ja Porfyrios: eläinten ja oikeudenmukaisuuden puolustus teoksissa Lihansyönnistä ja Sielullisten vahingoittamista vastaan
Alasuutari, Pihla
(30.04.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025050939817
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025050939817
Tiivistelmä
Tutkielmani kohteena ovat Plutarkhoksen teos Lihansyönnistä sekä Porfyrioksen Sielullisten vahingoittamista vastaan -teoksen ensimmäinen ja kolmas kirja. Näissä teoksissa Plutarkhos ja Porfyrios esittävät useita eri argumentteja eläinten tappamista ja syömistä vastaan. Tässä tutkielmassa analysoin niitä argumentteja, jotka perustuvat oikeudenmukaisuuteen.
Plutarkhos esittää lihansyönnin olevan epäoikeudenmukaista sekä eläinten että ihmisten kannalta. Eläimet ovat hänen mukaansa älyllisiä olentoja, jotka ansaitsevat osakseen oikeudenmukaisuutta. Tämän lisäksi ihmisten syömät eläimet ovat usein kesyjä ja vaarattomia, mikä tarkoittaa, että lihansyönnissä on kyse viattomien tappamisesta. Plutarkhos pyrkii herättämään lukijassaan häpeää ja inhoa lihansyöntiä kohtaan ja sääliä ja empatiaa eläimiä kohtaan. Lihansyönnillä on hänen mukaansa myös negatiivisia vaikutuksia ihmisen sielulle. Lisäksi hän puolustaa vegetarismia reinkarnaatiolla.
Porfyrioksen mukaan oikeudenmukaisuus merkitsee sitä, ettei toisia vahingoiteta. Hän suuntaa teoksensa erityisesti stoalaisia ja epikurolaisia vastaan. Kumpikin näistä filosofisista koulukunnista on esittänyt, ettei oikeudenmukaisuus koske eläimiä. Porfyrios esittelee heidän argumenttinsa ja pyrkii kumoamaan ne. Erityisesti hän pyrkii osoittamaan, että eläimillä on kieli ja järki. Koska hänen vastustajiensa argumentit perustuvat suurilta osin siihen, että vain kielellisiä ja järjellisiä olentoja tulee kohdella oikeudenmukaisesti, tulee Porfyrios näin mitätöineeksi heidän argumenttinsa.
Lopuksi vertaan Plutarkhosta ja Porfyriosta toisiinsa. Käyn läpi, mitä yhteisiä ja mitä yksilöllisiä argumentteja he teoksissaan esittävät. Tässä yhteydessä käsittelen myös Porfyrioksen Plutarkhokselta lainaamia tekstiotteita. Lainauksia on kolme, joista kaksi on peräisin Plutarkhoksen Eläinten älykkyydestä -teoksesta ja yksi teoksesta, jota ei tunneta. Lainausten yhteydessä käsittelen myös näitä teoksia. Keskityn silti edelleen teoksiin Lihansyönnistä sekä Sielullisten vahingoittamista vastaan.
Plutarkhos esittää lihansyönnin olevan epäoikeudenmukaista sekä eläinten että ihmisten kannalta. Eläimet ovat hänen mukaansa älyllisiä olentoja, jotka ansaitsevat osakseen oikeudenmukaisuutta. Tämän lisäksi ihmisten syömät eläimet ovat usein kesyjä ja vaarattomia, mikä tarkoittaa, että lihansyönnissä on kyse viattomien tappamisesta. Plutarkhos pyrkii herättämään lukijassaan häpeää ja inhoa lihansyöntiä kohtaan ja sääliä ja empatiaa eläimiä kohtaan. Lihansyönnillä on hänen mukaansa myös negatiivisia vaikutuksia ihmisen sielulle. Lisäksi hän puolustaa vegetarismia reinkarnaatiolla.
Porfyrioksen mukaan oikeudenmukaisuus merkitsee sitä, ettei toisia vahingoiteta. Hän suuntaa teoksensa erityisesti stoalaisia ja epikurolaisia vastaan. Kumpikin näistä filosofisista koulukunnista on esittänyt, ettei oikeudenmukaisuus koske eläimiä. Porfyrios esittelee heidän argumenttinsa ja pyrkii kumoamaan ne. Erityisesti hän pyrkii osoittamaan, että eläimillä on kieli ja järki. Koska hänen vastustajiensa argumentit perustuvat suurilta osin siihen, että vain kielellisiä ja järjellisiä olentoja tulee kohdella oikeudenmukaisesti, tulee Porfyrios näin mitätöineeksi heidän argumenttinsa.
Lopuksi vertaan Plutarkhosta ja Porfyriosta toisiinsa. Käyn läpi, mitä yhteisiä ja mitä yksilöllisiä argumentteja he teoksissaan esittävät. Tässä yhteydessä käsittelen myös Porfyrioksen Plutarkhokselta lainaamia tekstiotteita. Lainauksia on kolme, joista kaksi on peräisin Plutarkhoksen Eläinten älykkyydestä -teoksesta ja yksi teoksesta, jota ei tunneta. Lainausten yhteydessä käsittelen myös näitä teoksia. Keskityn silti edelleen teoksiin Lihansyönnistä sekä Sielullisten vahingoittamista vastaan.