Fragmentoitunut tieto ja oikeushenkilön rangaistusvastuu : Anonyymi syyllisyys erityisesti tuntemattoman tekijän tahdonmuodostuksen näkökulmasta
Toivonen, Tommi (2025-04-21)
Fragmentoitunut tieto ja oikeushenkilön rangaistusvastuu : Anonyymi syyllisyys erityisesti tuntemattoman tekijän tahdonmuodostuksen näkökulmasta
Toivonen, Tommi
(21.04.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025050939732
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025050939732
Tiivistelmä
Suomalainen rikosoikeus perustuu vahvasti luonnollisen henkilön tekemään rikokseen. Vuonna 1995 otettiin kuitenkin käyttöön oikeushenkilön rangaistusvastuu osana rikoslain kokonaisuudistusta. Oikeushenkilön rangaistusvastuu ei edellytä rikoksentekijän tunnistamista, sillä oikeushenkilö voidaan rangaistusvastuun edellytysten täyttyessä tuomita rangaistukseen niin sanotun anonyymin syyllisyyden perusteella. Arvioinnin kannalta olennainen problematiikka liittyy tuntemattoman tekijän tahdonmuodostuksen arvioimiseen. Arvioinnin tekee erityisen haastavaksi se, että tieto on usein fragmentoitunut oikeushenkilöiden organisaatiossa. Tällöin ongelmaksi muodostuu sen selvittäminen ja toteen näyttäminen, että mitä anonyymi tekijä on tekohetkellä tiedostanut ja mieltänyt.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, milloin ja millä perusteilla oikeushenkilö voidaan tuomita rangaistukseen anonyymin tekijän tekemästä rikoksesta, kun tieto on lokeroitunut oikeushenkilön organisaatiossa. Tätä kysymystä lähestytään rikoslainopillisesta näkökulmasta analysoimalla sekä kotimaista että kansainvälistä lähdeaineistoa. Eri tulkintakaanonit johtavat vastakkaisiin lopputuloksiin, joten tutkimuksessa joudutaan myös punnitsemaan rikoslain vaihtoehtoisten tulkintamenetelmien välisiä suhteita anonyymin syyllisyyden kontekstissa.
Tutkimuksen tuloksena on, että oikeushenkilön rangaistusvastuu on mahdollinen myös tilanteissa, joissa tietoja on pyritty lokeroimaan oikeushenkilön organisaatiossa. Rangaistusvastuu kuitenkin edellyttää rikoslain tulkitsemista syyllisyysperiaatteen kanssa jännitteisellä tavalla. Samaan aikaan kasvaa myös riski luonnollisen henkilön tekemän rikoksen edellytyksestä irtaantumiseen, koska arviointi painottuu oikeushenkilön toimintaan. Lopuksi tutkimus käsitteleekin nykyistä rikosoikeutta ravistelevaa ideaa oikeushenkilöstä rikoksentekijänä. Tutkimus löytää anonyymistä syyllisyydestä kehityskohteita, sillä voimassa oleva sääntely ei ole kestävällä pohjalla.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, milloin ja millä perusteilla oikeushenkilö voidaan tuomita rangaistukseen anonyymin tekijän tekemästä rikoksesta, kun tieto on lokeroitunut oikeushenkilön organisaatiossa. Tätä kysymystä lähestytään rikoslainopillisesta näkökulmasta analysoimalla sekä kotimaista että kansainvälistä lähdeaineistoa. Eri tulkintakaanonit johtavat vastakkaisiin lopputuloksiin, joten tutkimuksessa joudutaan myös punnitsemaan rikoslain vaihtoehtoisten tulkintamenetelmien välisiä suhteita anonyymin syyllisyyden kontekstissa.
Tutkimuksen tuloksena on, että oikeushenkilön rangaistusvastuu on mahdollinen myös tilanteissa, joissa tietoja on pyritty lokeroimaan oikeushenkilön organisaatiossa. Rangaistusvastuu kuitenkin edellyttää rikoslain tulkitsemista syyllisyysperiaatteen kanssa jännitteisellä tavalla. Samaan aikaan kasvaa myös riski luonnollisen henkilön tekemän rikoksen edellytyksestä irtaantumiseen, koska arviointi painottuu oikeushenkilön toimintaan. Lopuksi tutkimus käsitteleekin nykyistä rikosoikeutta ravistelevaa ideaa oikeushenkilöstä rikoksentekijänä. Tutkimus löytää anonyymistä syyllisyydestä kehityskohteita, sillä voimassa oleva sääntely ei ole kestävällä pohjalla.