Tunneperäisten adjektiivien sananlöytämiskuntoutus afasiassa : tapaustutkimus

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on selvittää, voidaanko sana- ja lausetasolla tapahtuvan kuntoutuksen avulla parantaa abstrakteihin käsitteisiin kuuluvien tunneperäisten adjektiivien (esim. iloinen, harmistunut) sananlöytämistä afaattisella henkilöllä. Aihetta on tutkittu kansainvälisestikin vähän, ja vastaavaa suomenkielisen tutkittavan tutkimusta ei tiettävästi ole tehty. Adjektiivit ovat yleinen sanaluokka puheessa. Ne ovat tärkeitä etenkin tunteiden ja mielipiteiden ilmaisulle, joka on afaattisille ihmisille tärkeä kuntoutustavoite. Tutkielmassa tarkastellaan sana- ja lausetasolla välittömiä suoria kuntoutusvaikutuksia, yleistymisvaikutuksia harjoittelemattomiin sanoihin ja tehtäviin sekä näiden mahdollisten kuntoutusvaikutusten pitkäaikaisuutta. Tutkielmassa tarkastellaan myös tutkittavan ja hänen puolisonsa itse kokemaa hyötyä kuntoutuksesta. Tutkielma toteutettiin yhden afaattisen henkilön kokeellisena tapaustutkimuksena. Tutkittava osallistui kuuden viikon ajan tunnetta kuvaavien adjektiivien sananlöytämiskuntoutukseen. Kuntoutuksen aikana tutkittava harjoitteli ohjatusti kahdesti viikossa sekä itsenäisesti kotiharjoitteilla. Kuntoutus sisälsi kuvaan liittyvien käsitteiden nimeämistä, lukemista ääneen ja toistamista yksittäisinä sanoina ja lauseissa. Kuntoutusvaikutuksia arvioitiin sana- ja lausetasoisilla sananlöytämisen tehtävillä. Suoriutumista arvioitiin kolmella alkumittauksella ennen kuntoutusta, kahdella välimittauksella kuntoutuksen aikana ja neljällä loppumittauksella kuntoutuksen jälkeen. Tilastolliset analyysit tehtiin Weighted Statistics (WEST) -analyysilla ja efektikokoanalyysilla. Tutkittavan sananlöytämisen taidoissa havaittiin välitön suora sanatason kuntoutusvaikutus WEST-analyysilla. Efektikoko oli kuitenkin hyvin pieni. Lausetasolla ei havaittu suoraa kuntoutusvaikutusta. Yleistymisvaikutuksia harjoittelemattomiin sanoihin ei havaittu. Harjoittelemattomissa tehtävissä sana- ja lausetasolla havaittiin hyvin pieni efekti efektikokoanalyysilla. Positiivisia pitkäaikaisvaikutuksia havaittiin sana- ja lausetason harjoitelluissa tehtävissä harjoitelluilla sanoilla sekä harjoittelemattomassa lausetason tehtävässä. Negatiivisia pitkäaikaisvaikutuksia havaittiin molemmissa yleistymistä mittaavissa sanatason tehtävissä. Tutkittava ja hänen puolisonsa arvioivat etenkin tutkittavan sananlöytämisen ja arjen kommunikaatiotilanteiden parantuneen. Tästä huolimatta he eivät arvioineet yleisen kommunikaatiokyvyn parantuneen, mutta pitivät kuntoutusta silti hyödyllisenä. Tämän tutkimuksen perusteella tunneperäisten adjektiivien kuntoutus on mahdollista ja vaikuttavaa sanatasolla henkilöllä, jolla on keskivaikea afasia. Tulos on yhdenmukainen aikaisemman tutkimustiedon kanssa. Vaikka muita merkitseviä kuntoutusvaikutuksia ei havaittu, kuntoutus oli tutkittavan mukaan hyödyllistä. Tämä tutkimus antaa tärkeää lisätietoa vähän tutkittuun aiheeseen. Koska tämän adjektiiveilla ja abstrakteilla käsitteillä vähän tutkitun menetelmän vaikutukset ovat rajalliset, kuntoutettavien sanojen valintaan tulisi kiinnittää huomiota. Tulisi myös tarkastella laajemmin sitä, millaisille kuntoutujille tämän tutkimuksen kaltainen lausetason kuntoutus sopii. Tämän tutkimuksen kuntoutusmenetelmä sopii itsenäiseen harjoitteluun, mikä voisi vähentää tarvittavaa puheterapiaresurssia ja edistää kuntoutuksen vaikuttavuutta.