Alakoululaisten ohjattujen liikuntaharrastusten yhteys motivaatioon koulun liikuntatunneilla
Aaltonen, Jusu (2025-04-30)
Alakoululaisten ohjattujen liikuntaharrastusten yhteys motivaatioon koulun liikuntatunneilla
(30.04.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025051240509
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025051240509
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkimuksessa tarkasteltiin, millaisia yhteyksiä ohjattujen liikuntaharrastusten määrällä ja laadulla, sukupuolella ja luokka-asteella on alakouluikäisten oppilaiden motivaatioon koulun liikuntatunneilla. Tutkimus pohjautuu itsemääräämisteoriaan, jonka mukaan sisäisen motivaation syntyminen edellyttää kolmen psykologisen perustarpeen – autonomian, pätevyyden ja yhteenkuuluvuuden – kokemista. Tavoitteena oli selvittää, millaisia motivaatioprofiileja koululiikunnassa esiintyy, ja miten esimerkiksi harrastustyyppi, harjoituskertojen määrä, sukupuoli ja luokka-aste ovat yhteydessä sisäisen ja ulkoisen motivaation tasoon.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, johon vastasi 98 oppilasta vuosiluokilta 3 6. Aineisto analysoitiin Jamovi-ohjelmalla käyttäen kuvailevia tilastoja, korrelaatioanalyysejä sekä ryhmien välisten erojen tarkasteluun t-testejä ja yksisuuntaisia sekä kaksisuuntaisia varianssianalyysejä. Sisäisen ja ulkoisen motivaation summamuuttujien luotettavuutta arvioitiin Cronbachin alfa -kertoimilla.
Tulokset osoittivat, että ohjatun liikunnan harrastaminen ei ollut tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä koululiikuntamotivaation tasoon. Selkein yhteys havaittiin luokka-asteen ja sisäisen motivaation välillä: nuoremmat oppilaat arvioivat sisäisen motivaationsa korkeammaksi kuin vanhemmat. Harrastustyypin mukaan esiintyi myös eroja sisäisessä motivaation tasossa, mutta yksittäiset ryhmävertailut eivät olleet merkitseviä. Lisäksi tutkimus osoitti, että koululiikunnan koettu vaikutus koulupäivän jaksamiseen ja mielialaan oli vahvempi nuoremmilla oppilailla.
Tutkimus tarjoaa uutta tietoa koululiikuntamotivaatiosta alakouluikäisillä ja voi tukea erityisesti luokanopettajia oppilaiden motivaation huomioimisessa ja tuntisuunnittelussa. Tulokset viittaavat siihen, että koululiikuntamotivaation kehitykseen vaikuttavat monet tekijät, eivätkä harrastuneisuus tai sukupuoli yksinään selitä oppilaiden motivaatioeroja.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, johon vastasi 98 oppilasta vuosiluokilta 3 6. Aineisto analysoitiin Jamovi-ohjelmalla käyttäen kuvailevia tilastoja, korrelaatioanalyysejä sekä ryhmien välisten erojen tarkasteluun t-testejä ja yksisuuntaisia sekä kaksisuuntaisia varianssianalyysejä. Sisäisen ja ulkoisen motivaation summamuuttujien luotettavuutta arvioitiin Cronbachin alfa -kertoimilla.
Tulokset osoittivat, että ohjatun liikunnan harrastaminen ei ollut tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä koululiikuntamotivaation tasoon. Selkein yhteys havaittiin luokka-asteen ja sisäisen motivaation välillä: nuoremmat oppilaat arvioivat sisäisen motivaationsa korkeammaksi kuin vanhemmat. Harrastustyypin mukaan esiintyi myös eroja sisäisessä motivaation tasossa, mutta yksittäiset ryhmävertailut eivät olleet merkitseviä. Lisäksi tutkimus osoitti, että koululiikunnan koettu vaikutus koulupäivän jaksamiseen ja mielialaan oli vahvempi nuoremmilla oppilailla.
Tutkimus tarjoaa uutta tietoa koululiikuntamotivaatiosta alakouluikäisillä ja voi tukea erityisesti luokanopettajia oppilaiden motivaation huomioimisessa ja tuntisuunnittelussa. Tulokset viittaavat siihen, että koululiikuntamotivaation kehitykseen vaikuttavat monet tekijät, eivätkä harrastuneisuus tai sukupuoli yksinään selitä oppilaiden motivaatioeroja.