Ruunaan retkeilyalueen synty : Kansallispuisto osana luonnonsuojelun ja luonnonkäytön diskurssia sanomalehti Karjalaisessa 1973-1987

Abstract

Tämä tutkielma käsittelee Ruunaan retkeilyalueen perustamiseen ja kansallispuistoesityksen hylkäämiseen johtaneita syitä ja prosessia osana suomalaisen luonnonsuojelun päätöksentekoa vuosina 1973–1987. Tutkielma tarkastelee sitä, millä tavoin Ruunaan alueen käyttöä käsiteltiin sanomalehti Karjalaisessa ja millaisten toimijoiden sekä diskurssien myötä alueen lopullinen käyttötarina muotoutui. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, mitkä tahot osallistuivat Ruunaan alueen muodosta päättämiseen ja oliko Ruunaan retkeilyalueen perustaminen todellinen luonnonsuojelun, matkailun ja metsätalouden välinen kompromissi, kuten on haluttu esittää vai oliko kyseessä ennalta päätetty ratkaisu, joka haluttiin esittää kompromissina. Tutkielma on luonteeltaan aineistolähtöinen tapaustutkimus, jossa aineistona on käytetty n. 500 sanomalehti Karjalaisen Ruunaan alueen käyttöä koskevaa artikkelia. Aineiston kvantitatiivisessa analysoinnissa on sovellettu grounded theory-metodia ja kvalitatiivisessa osiossa aineistoa on tarkasteltu diskurssianalyysin keinoin. Aineistoanalyysissä on tarkasteltu toimijoita, retoriikkaa ja vallankäyttöä osana Ruunaan alueenkäytön prosessia. Tutkielman keskeinen tulos sanomalehtiaineiston pohjalta on, että Ruunaan retkeilyalue ei muodostunut aidon neuvottelutilanteen pohjalta, vaan oli pääasiassa Metsähallituksen ja Lieksan kaupungin ajama, ennalta suunniteltu alueenkäyttömuoto. Sanomalehti Karjalaisessa Ruunaan kansallispuistodiskurssi jäi heikoksi. Painottaessaan omissa kannanotoissaan matkailua Ruunaan alueenkäyttömuotona, lehti toimi samalla luonnon käyttöperusteisen näkökulman vahvistajana. Koska kansallispuistokeskustelussa luonnonsuojeludiskurssi jäi marginaaliin, luotiin retkeilyalueesta kompromissinarratiivin avulla luonnonsuojelullista hyväksyttävyyttä esittävä näennäiskompromissi. Jatkossa aihetta voisi tutkia vertailemalla Ruunaan tapausta muiden valtion retkeilyalueiden syntyprosessien kautta. Olisi kiinnostavaa selvittää, millaiset aluepoliittiset, taloudelliset ja diskursiiviset tekijät vaikuttivat siihen, että alueet päätyivät retkeilyalueiksi eivätkä kansallispuistoiksi, ja mitä yhdistäviä tekijöitä tai toimijoita prosessien taustalta löytyy. Olisi myös kiinnostavaa tutkia mitkä seikat johtivat siihen, että joistakin retkeilyalueista tuli myöhemmin kansallispuistoja, ja löytyisikö niille yhteistä nimittäjää.