Sosiaalinen media ja eduskuntavaalit: Ketkä ovat paikalla? : Mitkä tekijät selittävät äänestäjien sosiaalisen median käyttöä vaalien aikana?

Abstract

Pro gradussa tarkastellaan, miten sosiodemografiset tekijät vaikuttavat äänestäjien sosiaalisen median käyttöön eduskuntavaaleissa vuosina 2019 ja 2023. Tutkin, tarjoaako sosiaalinen media mobilisaatiomahdollisuuksia äänestäjäryhmille, jotka eivät ole muilla tavoin poliittisesti aktiivisia, vai onko sosiaalinen media alusta vain jo valmiiksi poliittisesti sitoutuneille kansalaisille. Mielenkiinnon kohteena on myös, onko sosiaalisen median mobilisaatiopotentiaali suurempi vuoden 2023 vaaleissa, kun sosiaalisen median ympäröimänä kasvanut sukupolvi on täysi-ikäistymässä.

Tutkielman aineistona toimivat Suomen vaalitutkimuskonsortion toteuttamat FNES2023- ja FNES2019- kyselytutkimukset. Kyselytutkimusaineisto mahdollistaa sen arvioinnin, missä määrin äänestäjät käyttivät erilaisia sosiaalisen median alustoja seuratakseen vaaleja ja ehdokkaita. Tutkimuksen teoriataustana on politiikan medioituminen sekä erityisesti siitä johdetut mobilisaatio- ja vahvistamisteoriat. Suoritan työssä regressioanalyysit molemmista kyselytutkimuksista saaduista aineistoista. Regressioanalyysi tarkastelee, miten eri selittävät tekijät vaikuttivat äänestäjien sosiaalisen median käyttöön eduskuntavaaleissa 2019 ja 2023.

Tutkielman perusteella sosiaalisen median mobilisoivasta vaikutuksesta on merkkejä ja tämä näkyy erityisesti iän ja sukupuolen kohdalla. Mobilisoivia vaikutuksia havaitaan vuosien välillä myös koulutuksen ja poliittisen kiinnostuksen kohdalla, mutta nämä tulokset eivät ole tilastollisesti merkitseviä. Mielenkiinnon kohteena tutkielmassa on myös puoluetaustan rooli, koska tätä näkökulmaa ei ole käsitelty esimerkiksi eduskuntavaalitutkimuksen mediaa käsittelevässä osiossa. Puoluetaustaa koskevat tulokset eivät ole useimmissa tapauksissa tilastollisesti merkitseviä. Tuloksista voidaan kuitenkin päätellä, että uudempien ja pienempien puolueiden kannattajat ovat aktiivisemmin paikalla sosiaalisessa mediassa verrattuna perinteisten suurten puolueiden kannattajiin.

This thesis investigates how socio-demographic factors influence voters’ use of social media during the Finnish parliamentary elections of 2019 and 2023. The study explores whether social media serves as a mobilizing force for otherwise politically disengaged groups or if it merely reinforces participation among citizens who are already politically active. Particular attention is given to the potential increase in mobilization in the 2023 elections, coinciding with the political coming-of-age of a generation raised in a digital media environment.

The empirical analysis is based on data from the Finnish National Election Studies (FNES2019 and FNES2023), conducted by the Finnish Election Research Consortium. These survey datasets enable a detailed examination of how voters engage with various social media platforms to follow election campaigns and candidates. The theoretical framework is grounded in political mediatization, with a focus on the mobilization and reinforcement hypotheses.

Using regression analysis, the study assesses the influence of socio-demographic variables on social media use during the two election cycles. The findings suggest some evidence of a mobilizing effect, particularly concerning age and gender. Differences between 2019 and 2023 are also observed for education and political interest, although these effects are not statistically significant.

In addition, the study considers the role of party affiliation—an aspect not explored in the media sections of the FNES datasets. While most results regarding party background are statistically insignificant, there is an indicative trend showing that supporters of newer and smaller parties are more active on social media than supporters of traditional major parties.