Matematiikkakuva opiskelutilanteiden sekä opiskeluun liittyvien odotusarvostusten näkökulmasta 5.–6. luokkalaisten tarinoissa
Walinen, Päivi (2025-05-02)
Matematiikkakuva opiskelutilanteiden sekä opiskeluun liittyvien odotusarvostusten näkökulmasta 5.–6. luokkalaisten tarinoissa
(02.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025051341722
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025051341722
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitettiin oppilaan matematiikkakuvan rakentumista opiskelutilanteiden ja opiskelun odotusarvojen näkökulmasta. Ensimmäiseksi tarkasteltiin, minkälaisia matematiikan opiskelutilanteita oppilaat tuovat esille. Toiseksi tarkasteltiin opiskeluun liittyvien odotusarvostusten ilmenemistä. Kolmanneksi matematiikkakuvan rakentumista tarkasteltiin kokonaisuutena, eli opiskelutilanteiden ja niihin kytkeytyvien odotusarvostusten yhdistelmänä.
Tutkimusaineisto koostui kahdestakymmenestä yhdeksästä viidennen ja kuudennen luokan oppilaan kirjoittamasta tarinasta. Aineisto kerättiin kahden kehyskertomuksen avulla. Kehyskertomuksista toinen edusti positiivista ja innostunutta alkutilannetta, toinen taas edusti negatiivista ja innotonta alkutilannetta. Tarinat analysoitiin laadullisesti teoriaohjaavalla sisällönanalyysin menetelmällä. Analyysisissä hyödynnettiin lause- ja tarinatason analyysiyksiköitä. Kuvattuja opiskelutilanteita, sekä odotusarvostuksia analysoitiin lausetasolla. Matematiikkakuvan rakentumista analysoitiin tarinatasolla, josta eroteltiin dynaamiset ja staattiset matematiikkakuvat.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että oppilaiden kuvaamissa matematiikan opiskelutilanteissa painottuvat oppilaan ja opettajan väliset vuorovaikutussuhteet, sekä didaktinen työskentely ja kanssakäyminen. Kuvatuissa opiskelutilanteissa painottui erityisesti oppilaan kokema minäpystyvyys, kun taas hyötyarvostusta ei juurikaan kuvattu. Tarinoiden matematiikkakuvat esiintyivät yleensä staattisina, eli muuttumattomina. Staattisissa matematiikkakuvissa tarinoiden alku- ja lopputilanteet olivat samantyyppiset. Positiivisesti alkaneissa tarinoissa, jotka päättyivät positiiviseen lopputilanteeseen, staattisuutta leimasi kiinnostus matematiikan oppiainetta kohtaan, opetusmenetelmien koettu tärkeys, sekä opettajan ja oppilaan välistä vuorovaikutusta haastaneet tilanteet. Dynaamista matematiikkakuvaa edustivat tarinat, joissa tarinan alku- ja lopputilanteet eivät olleet samat. Tällaista muuttuvaa matematiikkakuvaa ilmensi vahvana koettu oppilaan minäpystyvyys. Lisäksi matematiikan opiskelutilanteisiin ja liittyneet kustannukset koettiin vähäisinä. Dynaamisessa matematiikkakuvassa painottui myös oppilaiden vertaissuhteista kertovien kuvausten vähäisyys, sekä odotusarvostuksista kertovien kuvausten puuttuminen oppilaan ja opettajan välisissä vuorovaikutussuhteissa. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että asenteet matematiikan opiskelua kohtaan esiintyivät oppilaiden kuvauksissa pääsääntöisesti myönteisinä. Tuloksia voidaan hyödyntää oppilaiden matematiikkakuvan tulkinnassa ja siten huomioimisessa kouluopetuksessa. Lisäksi tuloksia voidaan käyttää matematiikan ainedidaktiikan sisältöjen kehittämisessä opettajankoulutuksessa.
Tutkimusaineisto koostui kahdestakymmenestä yhdeksästä viidennen ja kuudennen luokan oppilaan kirjoittamasta tarinasta. Aineisto kerättiin kahden kehyskertomuksen avulla. Kehyskertomuksista toinen edusti positiivista ja innostunutta alkutilannetta, toinen taas edusti negatiivista ja innotonta alkutilannetta. Tarinat analysoitiin laadullisesti teoriaohjaavalla sisällönanalyysin menetelmällä. Analyysisissä hyödynnettiin lause- ja tarinatason analyysiyksiköitä. Kuvattuja opiskelutilanteita, sekä odotusarvostuksia analysoitiin lausetasolla. Matematiikkakuvan rakentumista analysoitiin tarinatasolla, josta eroteltiin dynaamiset ja staattiset matematiikkakuvat.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että oppilaiden kuvaamissa matematiikan opiskelutilanteissa painottuvat oppilaan ja opettajan väliset vuorovaikutussuhteet, sekä didaktinen työskentely ja kanssakäyminen. Kuvatuissa opiskelutilanteissa painottui erityisesti oppilaan kokema minäpystyvyys, kun taas hyötyarvostusta ei juurikaan kuvattu. Tarinoiden matematiikkakuvat esiintyivät yleensä staattisina, eli muuttumattomina. Staattisissa matematiikkakuvissa tarinoiden alku- ja lopputilanteet olivat samantyyppiset. Positiivisesti alkaneissa tarinoissa, jotka päättyivät positiiviseen lopputilanteeseen, staattisuutta leimasi kiinnostus matematiikan oppiainetta kohtaan, opetusmenetelmien koettu tärkeys, sekä opettajan ja oppilaan välistä vuorovaikutusta haastaneet tilanteet. Dynaamista matematiikkakuvaa edustivat tarinat, joissa tarinan alku- ja lopputilanteet eivät olleet samat. Tällaista muuttuvaa matematiikkakuvaa ilmensi vahvana koettu oppilaan minäpystyvyys. Lisäksi matematiikan opiskelutilanteisiin ja liittyneet kustannukset koettiin vähäisinä. Dynaamisessa matematiikkakuvassa painottui myös oppilaiden vertaissuhteista kertovien kuvausten vähäisyys, sekä odotusarvostuksista kertovien kuvausten puuttuminen oppilaan ja opettajan välisissä vuorovaikutussuhteissa. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että asenteet matematiikan opiskelua kohtaan esiintyivät oppilaiden kuvauksissa pääsääntöisesti myönteisinä. Tuloksia voidaan hyödyntää oppilaiden matematiikkakuvan tulkinnassa ja siten huomioimisessa kouluopetuksessa. Lisäksi tuloksia voidaan käyttää matematiikan ainedidaktiikan sisältöjen kehittämisessä opettajankoulutuksessa.