Kolonialismi maantiedon opetuksessa Suomessa 1900-1950 -luvuilla : Kolonialismi maantiedon opetussuunnitelmissa ja oppikirjoissa
Pitkänen, Tiina (2025-05-02)
Kolonialismi maantiedon opetuksessa Suomessa 1900-1950 -luvuilla : Kolonialismi maantiedon opetussuunnitelmissa ja oppikirjoissa
(02.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025051341671
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025051341671
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassani tutkin kolonialismin ja kolonialististen arvojen ilmenemistä suomalaisessa maantiedon opetuksessa 1900-1950-luvuilla. Tutkimusaineistoni ovat opetussuunnitelmakomitean mietinnöt maantiedon oppiaineesta sekä maantiedon oppikirjat. Aihetta tutkin kolonialismin teorian viitekehyksessä menetelmänä. Tutkimukseni on laadullinen strukturalistinen tutkimus. Aineiston analyysimenetelmäni on aineistolähtöinen diskurssianalyysi. Tutkimuksen tavoite on selvittää, mitä kolonialismista ja Suomen kolonialistisesta menneisyydestä kerrottiin maantiedon oppiaineen opetussuunnitelmista ja oppikirjoista, sekä miten Suomi suhteutti itseään eurooppalaisiin, kolonialistisiin arvoihin maantiedon opetuksessa. Tutkin myös, olivatko oppikirjat opetussuunnitelmissa asetettujen tavoitteiden mukaisia kolonialismin osalta.
Tutkimuksessani ilmeni, että kolonialistiset arvot ja kolonialistinen maailmanjärjestys olivat keskeistä sisältöä maantiedon opetuksessa. Länsimainen ylemmyys oli maailmanjärjestys, jonka kautta maailmaa kuvattiin ja rakennettiin oppikirjoissa. Oppikirjoissa todellisuus jakautuu länsimaihin sekä muihin, toisiin maihin, joita länsimaat hyödyntävät. Kolonialismi ilmenee oppikirjoissa kansojen epätasa-arvoina, rotuoppina ja rasistisena kielenkäyttönä, sekä kertomuksina kolonialismista ja siirtomaahallinnoista. Kolonialismista kerrottiin pääosin neutraalisti. Kolonialismi myös piiloutui aineistoissa. Kolonialismi valtarakenteena ja arvojärjestelmänä oli osa opetussuunnitelmakomitean mietintöjä.
Suomen kolonialistinen menneisyys ei tule juurikaan esille oppikirjoissa yksittäisiä kertomuksia lukuun ottamatta. Saamelaisten kerrotaan muun muassa vuonna 1909 julkaistussa oppikirjassa olevan haluttomia luopumaan karuista asuinseuduistaan ja elintavoistaan. Suomen valtion harjoittama saamelaisten rodullistaminen ilmentyi vuoden 1952 opetussuunnitelmakomitean mietinnössä, jossa saamelaisia kutsutaan sivistystasoltaan paimentolaisasteen edustajiksi. Opetussuunnitelmakomitean mietinnöissä eri kansoihin ja kulttuureihin esitettiin tavoite suhtautua avoimesti ja suvaitsevaisesti. Saamelaisten rodullistaminen oli hegemoninen tapa, jota tuotettiin rakenteellisesti koulujärjestelmässä maantiedon oppiaineessa.
Kolonialismin arvojen ilmenemistä ja rakentamista esimerkiksi koulujärjestelmässä sekä suomalaisessa yhteiskunnassa, sekä muita kolonialismin ilmenemisen paikkoja, on syytä tutkia lisää, jotta Suomen merkityksestä kolonialistisessa maailmanjärjestyksessä on enemmän tietoa.
Tutkimuksessani ilmeni, että kolonialistiset arvot ja kolonialistinen maailmanjärjestys olivat keskeistä sisältöä maantiedon opetuksessa. Länsimainen ylemmyys oli maailmanjärjestys, jonka kautta maailmaa kuvattiin ja rakennettiin oppikirjoissa. Oppikirjoissa todellisuus jakautuu länsimaihin sekä muihin, toisiin maihin, joita länsimaat hyödyntävät. Kolonialismi ilmenee oppikirjoissa kansojen epätasa-arvoina, rotuoppina ja rasistisena kielenkäyttönä, sekä kertomuksina kolonialismista ja siirtomaahallinnoista. Kolonialismista kerrottiin pääosin neutraalisti. Kolonialismi myös piiloutui aineistoissa. Kolonialismi valtarakenteena ja arvojärjestelmänä oli osa opetussuunnitelmakomitean mietintöjä.
Suomen kolonialistinen menneisyys ei tule juurikaan esille oppikirjoissa yksittäisiä kertomuksia lukuun ottamatta. Saamelaisten kerrotaan muun muassa vuonna 1909 julkaistussa oppikirjassa olevan haluttomia luopumaan karuista asuinseuduistaan ja elintavoistaan. Suomen valtion harjoittama saamelaisten rodullistaminen ilmentyi vuoden 1952 opetussuunnitelmakomitean mietinnössä, jossa saamelaisia kutsutaan sivistystasoltaan paimentolaisasteen edustajiksi. Opetussuunnitelmakomitean mietinnöissä eri kansoihin ja kulttuureihin esitettiin tavoite suhtautua avoimesti ja suvaitsevaisesti. Saamelaisten rodullistaminen oli hegemoninen tapa, jota tuotettiin rakenteellisesti koulujärjestelmässä maantiedon oppiaineessa.
Kolonialismin arvojen ilmenemistä ja rakentamista esimerkiksi koulujärjestelmässä sekä suomalaisessa yhteiskunnassa, sekä muita kolonialismin ilmenemisen paikkoja, on syytä tutkia lisää, jotta Suomen merkityksestä kolonialistisessa maailmanjärjestyksessä on enemmän tietoa.