Aivojen valkean aineen kielellisesti merkityksellisten dorsaalisen ja ventraalisen radastokokonaisuuksien eheyden yhteys kielellisiin taitoihin varhaislapsuudessa
Viitaharju, Vilma; Laukkanen, Heini (2025-03-19)
Aivojen valkean aineen kielellisesti merkityksellisten dorsaalisen ja ventraalisen radastokokonaisuuksien eheyden yhteys kielellisiin taitoihin varhaislapsuudessa
Viitaharju, Vilma
Laukkanen, Heini
(19.03.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025051341646
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025051341646
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, ennustavatko vastasyntyneen aivojen valkean aineen kielellisesti merkityksellisten dorsaalisen ja ventraalisen radastokokonaisuuksien eheys sanavaraston kokoa ja kolmen ilmaisun keskipituutta 30 kuukauden iässä. Tutkielman aineisto (n = 98) on peräisin FinnBrain- kohorttitutkimuksesta ja tässä tutkimuksessa hyödynnettiin dataa kahdesta ikäpisteestä. Tutkittavat osallistuivat aivojen magneettikuvantamistutkimukseen 11–54 päivän ikäisinä, ja kielellisiä taitoja arvioitiin vanhempien täyttämän MCDI-kyselylomakkeen avulla 30 kuukauden iässä. Hypoteesina oli, että radastokokonaisuuksien eheämpi hienorakenne ennustaa suurempaa sanaston kokoa ja pidempää ilmaisupituutta 30 kuukauden iässä. Tutkittavat radastot olivat dorsaalisesta kokonaisuudesta superior longitudinal fasciculus (SLF) ja ventraalisesta kokonaisuudesta inferior fronto-occipital fasciculus (IFOF), inferior longitudinal fasciculus (ILF) ja uncinate fasciculus (UF). Tutkimuksessa kontrolloitiin lapsen ikä kuvaushetkellä, sukupuoli, äidin raskaudenaikainen masentuneisuus- ja ahdistuneisuusoireilu sekä äidin koulutustaso.
Aikaisempi kuvantamistutkimus on osoittanut yhteyden radastojen eheyden ja kielellisten taitojen välillä lapsuudessa. Dorsaalisen ja ventraalisen radastokokonaisuuden eheyden yhteyttä kielellisiin taitoihin on kuitenkin tutkittu niukasti, ja erityisesti pitkittäistutkimuksia on saatavilla vain vähän. Käsitys kielellisen kehityksen aivoperustasta on viimeisempien tutkimusten myötä laajentumassa ja kielellisen käsittelyn on havaittu levittyvän laajoiksi verkostoiksi aivoissa. Dorsaalisen ja ventraalisen radastokokonaisuuden katsotaan olevan merkityksellisiä kielellisissä verkostoissa ja kielellisessä prosessoinnissa, ja erityisesti ensimmäisten elinvuosien aikana sekä kielenkehitys että aivojen hermoverkostojen kehitys on voimakasta. Tähän kehitykseen vaikuttavat tekijät ovat vielä osittain tuntemattomia, etenkin neurobiologisesta näkökulmasta, mikä tekee aiheen tutkimisesta erityisen tärkeää.
Tämän tutkimuksen päälöydöksenä havaittiin, että SLF-radaston heikompi eheys ennusti pidempää ilmaisupituutta 30 kuukauden iässä. Aivoradastojen ei havaittu olevan yhteydessä sanavaraston kokoon, eikä ventraaliset radastot selittäneet kielellisiä taitoja. Tuloksia saattaa selittää aivojen voimakas kehitys ensimmäisten elinvuosien aikana, eivätkä erot radastojen eheydessä vastasyntyneenä välttämättä selitä kielellistä taitotasoa myöhemmin. Lisäksi nämä tulokset on saatu yhden kuvantamistutkimuksen perusteella, joten jatkossa on tärkeää tarkastella kielen neurobiologiaa useassa eri ikäpisteessä.
Aikaisempi kuvantamistutkimus on osoittanut yhteyden radastojen eheyden ja kielellisten taitojen välillä lapsuudessa. Dorsaalisen ja ventraalisen radastokokonaisuuden eheyden yhteyttä kielellisiin taitoihin on kuitenkin tutkittu niukasti, ja erityisesti pitkittäistutkimuksia on saatavilla vain vähän. Käsitys kielellisen kehityksen aivoperustasta on viimeisempien tutkimusten myötä laajentumassa ja kielellisen käsittelyn on havaittu levittyvän laajoiksi verkostoiksi aivoissa. Dorsaalisen ja ventraalisen radastokokonaisuuden katsotaan olevan merkityksellisiä kielellisissä verkostoissa ja kielellisessä prosessoinnissa, ja erityisesti ensimmäisten elinvuosien aikana sekä kielenkehitys että aivojen hermoverkostojen kehitys on voimakasta. Tähän kehitykseen vaikuttavat tekijät ovat vielä osittain tuntemattomia, etenkin neurobiologisesta näkökulmasta, mikä tekee aiheen tutkimisesta erityisen tärkeää.
Tämän tutkimuksen päälöydöksenä havaittiin, että SLF-radaston heikompi eheys ennusti pidempää ilmaisupituutta 30 kuukauden iässä. Aivoradastojen ei havaittu olevan yhteydessä sanavaraston kokoon, eikä ventraaliset radastot selittäneet kielellisiä taitoja. Tuloksia saattaa selittää aivojen voimakas kehitys ensimmäisten elinvuosien aikana, eivätkä erot radastojen eheydessä vastasyntyneenä välttämättä selitä kielellistä taitotasoa myöhemmin. Lisäksi nämä tulokset on saatu yhden kuvantamistutkimuksen perusteella, joten jatkossa on tärkeää tarkastella kielen neurobiologiaa useassa eri ikäpisteessä.