Tarkistamiseen ohjaaminen alakoulun matematiikan oppimateriaaleissa : Vuosien 1994 ja 2004 perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden aikaisten matematiikan oppimateriaalien sisällönanalyysi
Lamminmäki, Maaria (2025-04-23)
Tarkistamiseen ohjaaminen alakoulun matematiikan oppimateriaaleissa : Vuosien 1994 ja 2004 perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden aikaisten matematiikan oppimateriaalien sisällönanalyysi
(23.04.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025051341808
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025051341808
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli kartoittaa, miten vuosien 1994 ja 2004 perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden aikaisissa alakoulun matematiikan oppimateriaaleissa ohjataan tarkistamiseen. Lisäksi tarkasteltiin, esiintyykö eri opetussuunnitelmien aikaisten oppimateriaalien välillä eroja tarkistamiseen ohjaamisessa. Tutkimus toteutettiin osana laajempaa matematiikan oppimateriaalitutkimusprojektia (Matematiikan Oppikirja-analyysi MOPPI), jonka tarkoituksena on kartoittaa oppimateriaalien merkitystä suomalaisten nuorten matematiikan oppimistulosten heikkenemisen taustalla.
Tutkimus toteutettiin oppikirja-analyysinä, jonka aineistona käytettiin vuosien 1994 ja 2004 perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden aikaisia käytetyimpiä matematiikan oppimateriaaleja. Aineistona olivat vuosiluokkien 1, 3 ja 6 Laskutaito-, Mieti ja laske- sekä Tuhattaituri-kirjasarjojen oppilaan kirjat ja opettajaoppaat. Tarkasteltavana olivat sekä oppilaille suunnatut oppikirjojen sisällöt että opettajaoppaiden opettajille tarjoama pedagoginen tuki. Oppilaille suunnattuja tarkistamiseen ohjaavia oppikirjasisältöjä tarkasteltiin kolmen pääluokan kautta: ei-matemaattinen tarkistaminen, matemaattinen tarkistaminen ja kontekstuaalinen tarkistaminen. Opettajaoppaiden tarjoama pedagoginen tuki jaettiin puolestaan kahteen pääluokkaan: opetusvinkit ja lisätieto, sekä tehtäväkohtainen tarkistamisen maininta. Tutkimuksessa hyödynnettiin teoria- ja aineistolähtöisiä sisällönanalyysejä sekä sisällön erittelyä.
Saatujen tulosten mukaan tarkistamiseen ohjaavia sisältöjä on vuoden 1994 opetussuunnitelman aikaisissa oppilaan kirjoissa 1,2 prosenttia ja vuoden 2004 opetussuunnitelman aikaisissa oppilaan kirjoissa 6,1 prosenttia kaikista oppikirjojen sisällöistä; ero on Khiin neliö -testin mukaan tilastollisesti merkitsevä (p<.001). Molempien opetussuunnitelmien aikaisissa matematiikan oppilaan kirjoissa eri tarkistamisen tyyppeihin ohjaavien sisältöjen osuudet kaikista tarkistamisen sisällöistä ovat samankaltaisia: ei-matemaattisen tarkistamisen osuus on 88–89 prosenttia, matemaattisen tarkistamisen osuus 9–10 prosenttia ja kontekstuaalisen tarkistamisen osuus 1–3 prosenttia. Ei-matemaattiseen tarkistamiseen ohjaavia sisältöjä on molempien opetussuunnitelmien aikaisissa aineiston oppimateriaaleissa selvästi eniten.
Molempien opetussuunnitelmien aikaisissa opettajaoppaissa tarkistamiseen liittyvistä sisällöistä 75 prosenttia on tehtäväkohtaisia tarkistamisen mainintoja ja 25 prosenttia opetusvinkkejä ja lisätietoa. Tarkistamiseen liittyvien opetusvinkkien ja lisätiedon osalta vuoden 1994 opetussuunnitelman aikaisissa opettajaoppaissa painottuvat pääosin tuloksista ja ratkaisuprosesseista keskusteleminen sekä erilaisten ratkaisuprosessien esitteleminen ja perusteleminen. Vuoden 2004 opetussuunnitelman aikaisissa opettajaoppaissa puolestaan tuodaan eniten esiin käänteisoperaatioiden hyödyntäminen tarkistamisessa. Siihen nähden, kuinka keskeisinä tarkistamisen taidot opetussuunnitelmissa esitetään, tarkistamiseen ohjaavien sisältöjen määrä aineiston oppimateriaaleissa on hyvin vähäistä.
Tarkasteltaessa saatuja tuloksia suhteessa suomalaisten matematiikan oppimistuloksiin ja niiden laskuun 2000–2010-luvuilla vaikuttaisi siltä, että matematiikan oppimateriaalien tarkistamiseen ohjaamisessa ei ole tapahtunut muutosta, joka olisi yhteydessä oppimistulosten laskuun. Tämä havainto on linjassa aikaisempien tutkimustulosten kanssa, joiden mukaan tarkistamisen vähäinen esiintyminen matematiikan oppimateriaaleissa ei ole ainakaan suoraan yhteydessä menestymiseen matemaattista osaamista mittaavissa tutkimuksissa.
Tutkimus toteutettiin oppikirja-analyysinä, jonka aineistona käytettiin vuosien 1994 ja 2004 perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden aikaisia käytetyimpiä matematiikan oppimateriaaleja. Aineistona olivat vuosiluokkien 1, 3 ja 6 Laskutaito-, Mieti ja laske- sekä Tuhattaituri-kirjasarjojen oppilaan kirjat ja opettajaoppaat. Tarkasteltavana olivat sekä oppilaille suunnatut oppikirjojen sisällöt että opettajaoppaiden opettajille tarjoama pedagoginen tuki. Oppilaille suunnattuja tarkistamiseen ohjaavia oppikirjasisältöjä tarkasteltiin kolmen pääluokan kautta: ei-matemaattinen tarkistaminen, matemaattinen tarkistaminen ja kontekstuaalinen tarkistaminen. Opettajaoppaiden tarjoama pedagoginen tuki jaettiin puolestaan kahteen pääluokkaan: opetusvinkit ja lisätieto, sekä tehtäväkohtainen tarkistamisen maininta. Tutkimuksessa hyödynnettiin teoria- ja aineistolähtöisiä sisällönanalyysejä sekä sisällön erittelyä.
Saatujen tulosten mukaan tarkistamiseen ohjaavia sisältöjä on vuoden 1994 opetussuunnitelman aikaisissa oppilaan kirjoissa 1,2 prosenttia ja vuoden 2004 opetussuunnitelman aikaisissa oppilaan kirjoissa 6,1 prosenttia kaikista oppikirjojen sisällöistä; ero on Khiin neliö -testin mukaan tilastollisesti merkitsevä (p<.001). Molempien opetussuunnitelmien aikaisissa matematiikan oppilaan kirjoissa eri tarkistamisen tyyppeihin ohjaavien sisältöjen osuudet kaikista tarkistamisen sisällöistä ovat samankaltaisia: ei-matemaattisen tarkistamisen osuus on 88–89 prosenttia, matemaattisen tarkistamisen osuus 9–10 prosenttia ja kontekstuaalisen tarkistamisen osuus 1–3 prosenttia. Ei-matemaattiseen tarkistamiseen ohjaavia sisältöjä on molempien opetussuunnitelmien aikaisissa aineiston oppimateriaaleissa selvästi eniten.
Molempien opetussuunnitelmien aikaisissa opettajaoppaissa tarkistamiseen liittyvistä sisällöistä 75 prosenttia on tehtäväkohtaisia tarkistamisen mainintoja ja 25 prosenttia opetusvinkkejä ja lisätietoa. Tarkistamiseen liittyvien opetusvinkkien ja lisätiedon osalta vuoden 1994 opetussuunnitelman aikaisissa opettajaoppaissa painottuvat pääosin tuloksista ja ratkaisuprosesseista keskusteleminen sekä erilaisten ratkaisuprosessien esitteleminen ja perusteleminen. Vuoden 2004 opetussuunnitelman aikaisissa opettajaoppaissa puolestaan tuodaan eniten esiin käänteisoperaatioiden hyödyntäminen tarkistamisessa. Siihen nähden, kuinka keskeisinä tarkistamisen taidot opetussuunnitelmissa esitetään, tarkistamiseen ohjaavien sisältöjen määrä aineiston oppimateriaaleissa on hyvin vähäistä.
Tarkasteltaessa saatuja tuloksia suhteessa suomalaisten matematiikan oppimistuloksiin ja niiden laskuun 2000–2010-luvuilla vaikuttaisi siltä, että matematiikan oppimateriaalien tarkistamiseen ohjaamisessa ei ole tapahtunut muutosta, joka olisi yhteydessä oppimistulosten laskuun. Tämä havainto on linjassa aikaisempien tutkimustulosten kanssa, joiden mukaan tarkistamisen vähäinen esiintyminen matematiikan oppimateriaaleissa ei ole ainakaan suoraan yhteydessä menestymiseen matemaattista osaamista mittaavissa tutkimuksissa.