Tulevat sukupolvet ja lapset YK:n ilmastoneuvotteluissa esitetyissä puheenvuoroissa
Ruuskanen, Sanna (2025-05-06)
Tulevat sukupolvet ja lapset YK:n ilmastoneuvotteluissa esitetyissä puheenvuoroissa
(06.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025051341510
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025051341510
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielma tarkastelee tuleviin sukupolviin, lapsiin ja nuoriin liitettävää retoriikkaa Yhdistyneiden kansakuntien (YK) ilmastoneuvotteluissa. Tutkielman kontekstina on YK:n alaiseen ilmastonsuojelun puitesopimukseen ja sen toimeenpanoon liitettävät vuosittain järjestettävät osapuolikokoukset, jotka ovat kansainvälisten ilmastoneuvotteluiden keskiössä.
Tutkielma on laadullinen tutkimus, jossa hyödynnetään retoriikan analyysiä puheiden tarkastelun menetelmänä. Aineisto koostuu vuosien 2021–2023 YK:n osapuolikokouksissa pidetyistä puheenvuoroista, joista on otettu tarkempaan analyysiin ne puheet ja osiot, missä puhujat viittaavat tulevaisuudessa eläviin ihmisiin. Tutkielman analyysiä ohjaa sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden teoria ja sen keskeiset käsitteet, joiden avulla tarkastellaan tapoja, joilla tuleviin sukupolviin osapuolikokouksen puheenvuorissa vedotaan. Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden teoria on normatiivinen oikeudenmukaisuusteoria ja sitä käytetään tutkielmassa analyysiä ohjaavassa näkökulmassa.
Tutkielman analyysissä on havaittavissa, että osapuolikokouksen edustajat käyttävät tuleviin sukupolviin, lapsiin ja nuoriin tehtyjä vetoomuksia retorisesti puheissa esitettyjen argumenttien perusteluissa. Puhujat hyödyntävät sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden teoriassakin esiin nousevia teemoja puheidensa retoriikassa tekemällä lyhyitä viittauksia mm. päättäjien vastuuseen maapallon olosuhteista tulevaisuudessa, tarpeeseen välttää tuleville ihmisille kohdistuvia haittoja, sekä tulevaisuudessa elävien ihmisten heikompaan asemaan vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa. Retoriikassa painottuu tunteisiin vetoava puhe, jota osapuolikokousten osallistujat käyttävät laajasti. Tutkielmassa havaitaan, että osapuolikokouksissa valtioiden edustajat viittaavat tuleviin sukupolviin, mutta viittaukset jäävät pintapuolisiksi. Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden teemoja tai ideaa ei avata puheiden retoriikassa. Tutkielma tuo esiin sen, että tutkimusta tuleviin sukupolviin liitettävästä puheesta ja tavoista huomioida tulevat sukupolvet ilmastokeskustelussa tarvitaan lisää.
Tutkielma on laadullinen tutkimus, jossa hyödynnetään retoriikan analyysiä puheiden tarkastelun menetelmänä. Aineisto koostuu vuosien 2021–2023 YK:n osapuolikokouksissa pidetyistä puheenvuoroista, joista on otettu tarkempaan analyysiin ne puheet ja osiot, missä puhujat viittaavat tulevaisuudessa eläviin ihmisiin. Tutkielman analyysiä ohjaa sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden teoria ja sen keskeiset käsitteet, joiden avulla tarkastellaan tapoja, joilla tuleviin sukupolviin osapuolikokouksen puheenvuorissa vedotaan. Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden teoria on normatiivinen oikeudenmukaisuusteoria ja sitä käytetään tutkielmassa analyysiä ohjaavassa näkökulmassa.
Tutkielman analyysissä on havaittavissa, että osapuolikokouksen edustajat käyttävät tuleviin sukupolviin, lapsiin ja nuoriin tehtyjä vetoomuksia retorisesti puheissa esitettyjen argumenttien perusteluissa. Puhujat hyödyntävät sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden teoriassakin esiin nousevia teemoja puheidensa retoriikassa tekemällä lyhyitä viittauksia mm. päättäjien vastuuseen maapallon olosuhteista tulevaisuudessa, tarpeeseen välttää tuleville ihmisille kohdistuvia haittoja, sekä tulevaisuudessa elävien ihmisten heikompaan asemaan vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa. Retoriikassa painottuu tunteisiin vetoava puhe, jota osapuolikokousten osallistujat käyttävät laajasti. Tutkielmassa havaitaan, että osapuolikokouksissa valtioiden edustajat viittaavat tuleviin sukupolviin, mutta viittaukset jäävät pintapuolisiksi. Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden teemoja tai ideaa ei avata puheiden retoriikassa. Tutkielma tuo esiin sen, että tutkimusta tuleviin sukupolviin liitettävästä puheesta ja tavoista huomioida tulevat sukupolvet ilmastokeskustelussa tarvitaan lisää.