Vesienhoidon ympäristötavoitteet ja niistä poikkeaminen uuden hankkeen tai toiminnan vuoksi
Malin, Ronja (2025-04-28)
Vesienhoidon ympäristötavoitteet ja niistä poikkeaminen uuden hankkeen tai toiminnan vuoksi
(28.04.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025051342001
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025051342001
Tiivistelmä
Vesien tilan ylläpitämiseksi ja niiden tilan parantamiseksi toteutetaan muun muassa vesienhoidon toimenpiteitä, jotka EU-tasolla perustuvat vesipolitiikan puitedirektiiviin (2000/60/EY). Vesipuitedirektiivi on toimeenpantu keskeisiltä osin Suomessa lailla vesienhoidon ja merienhoidon järjestämisestä (1299/2004). Vesienhoidon toimenpiteiden keskiössä ovat vesipuitedirektiivin 4(1) artiklassa ilmaistut vesienhoidon ympäristötavoitteet eli hyvän tilan tavoite ja heikentämiskielto. Jäsenvaltiot voivat mahdollistaa poikkeamisen vesienhoidon ympäristötavoitteista tietyissä vesipuitedirektiivin mukaisissa tilanteissa. Yksi poikkeamisen muodoista on vesipuitedirektiivin 4(7) artiklan mukainen poikkeaminen uuden hankkeen tai toiminnan vuoksi. Aihetta voidaan pitää erityisen ajankohtaisena vesienhoidon ympäristötavoitteisiin ja uuden hankkeen tai toiminnan vuoksi liittyvään sääntelyyn kohdistuneiden muutosten vuoksi, jotka tulivat voimaan 1.1.2025.
Tutkielmassa tarkastellaan uuden hankkeen tai toiminnan vuoksi poikkeamisen lisäksi vesienhoidon ympäristötavoitteita, koska tavoitteiden sisältö ja oikeudellinen luonne ovat merkityksellisiä tavoitteista poikkeamisen kannalta. Ympäristötavoitteet merkitsevät tutkielman tarkastelun perusteella jäsenvaltioita tiukasti sitovia rajoja, joilla pyritään ylläpitämään ja parantamaan vesien tilaa. Lisäksi tutkielmassa tulkitaan ja systematisoidaan vesienhoidon ympäristötavoitteista poikkeamiseen uuden hankkeen tai toiminnan vuoksi liittyviä oikeusnormeja. Kokonaisuudessaan vesienhoitolain 20 c §:n mukaiset poikkeamisen edellytykset muodostuvat merkityssisällöltään avoimiksi.
Lainopillisen tarkastelun perusteella havaitaan poikkeamista koskevaan sääntelyyn liittyviä ongelmakohtia vesienhoidon sääntelyn tavoitteiden, eli vesien tilan suojelun ja niiden laadun parantamisen, näkökulmasta. Tutkielmaan sisältyy siten arviointi- ja ohjauskeinotutkimuksellinen ote ja tiedonintressi. Vesien suojelun ja vedenlaadun parantamisen näkökulmasta keskeisimmiksi ongelmiksi poikkeamista koskevassa sääntelyssä nostetaan ensinnäkin vesienhoidon ympäristötavoitteiden kohdistuminen vesimuodostumaksi osoitettuihin vesimuodostumiin ja toiseksi pilaantumista aiheuttavien hankkeiden ohjautuminen erinomaisessa tilassa oleviin vesimuodostumiin tai laatutekijöihin. Kolmantena ongelmakohtana tutkielmassa tunnistetaan poikkeamisedellytysten sisältämän kestävän kehityksen käsitteen avoin määrittely ja tiettyjen EU:n poliittisten päämäärien mukaisten hankkeiden määrittely suoraan erittäin tärkeän yleisen edun mukaisiksi. Lopuksi tutkielmassa esitetään ongelmakohtiin liittyen lyhyesti ratkaisuehdotuksia.
Tutkielmassa tarkastellaan uuden hankkeen tai toiminnan vuoksi poikkeamisen lisäksi vesienhoidon ympäristötavoitteita, koska tavoitteiden sisältö ja oikeudellinen luonne ovat merkityksellisiä tavoitteista poikkeamisen kannalta. Ympäristötavoitteet merkitsevät tutkielman tarkastelun perusteella jäsenvaltioita tiukasti sitovia rajoja, joilla pyritään ylläpitämään ja parantamaan vesien tilaa. Lisäksi tutkielmassa tulkitaan ja systematisoidaan vesienhoidon ympäristötavoitteista poikkeamiseen uuden hankkeen tai toiminnan vuoksi liittyviä oikeusnormeja. Kokonaisuudessaan vesienhoitolain 20 c §:n mukaiset poikkeamisen edellytykset muodostuvat merkityssisällöltään avoimiksi.
Lainopillisen tarkastelun perusteella havaitaan poikkeamista koskevaan sääntelyyn liittyviä ongelmakohtia vesienhoidon sääntelyn tavoitteiden, eli vesien tilan suojelun ja niiden laadun parantamisen, näkökulmasta. Tutkielmaan sisältyy siten arviointi- ja ohjauskeinotutkimuksellinen ote ja tiedonintressi. Vesien suojelun ja vedenlaadun parantamisen näkökulmasta keskeisimmiksi ongelmiksi poikkeamista koskevassa sääntelyssä nostetaan ensinnäkin vesienhoidon ympäristötavoitteiden kohdistuminen vesimuodostumaksi osoitettuihin vesimuodostumiin ja toiseksi pilaantumista aiheuttavien hankkeiden ohjautuminen erinomaisessa tilassa oleviin vesimuodostumiin tai laatutekijöihin. Kolmantena ongelmakohtana tutkielmassa tunnistetaan poikkeamisedellytysten sisältämän kestävän kehityksen käsitteen avoin määrittely ja tiettyjen EU:n poliittisten päämäärien mukaisten hankkeiden määrittely suoraan erittäin tärkeän yleisen edun mukaisiksi. Lopuksi tutkielmassa esitetään ongelmakohtiin liittyen lyhyesti ratkaisuehdotuksia.