Pelastuslain 37 §:n soveltamiskynnys normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa
Eskola, Aurora (2025-05-10)
Pelastuslain 37 §:n soveltamiskynnys normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa
Eskola, Aurora
(10.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025051342174
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025051342174
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on pelastuslain 37 §:n soveltaminen normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Erityisesti keskitytään säännöksen soveltamiskynnykseen molemmissa tilanteissa ottamalla huomioon soveltamiseen liittyviä edellytyksiä. Tutkielmassa esimerkiksi käsitellään pelastustoiminnan normaalien toimintojen turvaamista kuin myös perus- ja ihmisoikeuksien vaikutusta säännöksen soveltamiseen. Erityisesti nostetaan esille myös kansallisen virka-avun, kansainvälisen virka-avun ja vapaaehtoistoiminnan aiheuttamat vaikutukset soveltamiskynnykseen. Lisäksi otetaan huomioon mahdolliset muutokset pelastuslain 37 §:ään.
Tutkielma on oikeusdogmaattinen ja näin ollen tutkielmassa tutkitaan, systematisoidaan sekä pyritään selventämään nykyisen pelastuslain 37 §:n soveltamista. Tähän tarkoitukseen tutkielmassa käytetään materiaalina lainsäädännön lisäksi muun muassa hallituksen esityksiä, sisäministeriön julkaisuja, perustuslakivaliokunnan lausuntoja ja mietintöjä sekä valtioneuvoston periaatepäätöksiä.
Tutkimuksen perusteella voitaneen todeta, että pelastuslain 37 §:n soveltamiskynnys on noussut osaltaan pelastustoiminnan varautumiselle ja järjestämiselle asetettujen vaatimusten vuoksi. Tämän lisäksi perus- ja ihmisoikeuksien merkityksen kasvu Suomessa varsinkin 1990- ja 2000-luvuilla asettaa omat vaatimuksensa ja ehtonsa pelastuslain 37 §:n soveltamiselle. Näiden perusteella voikin tulla mietittäväksi, riittävätkö tulevaisuudessa tapahtuvat pelastuslain muutokset korjaamaan pelastuslain 37 §:n soveltamiskynnyksen. Tällä hetkellä vaikuttanee siltä, että normaaliolojen häiriötilanteissa kyseinen säännös jää soveltamatta korkean soveltamiskynnyksen takia, kun taas poikkeusoloissa säännöksen merkityksen voi ajatella olevan hieman suurempi. Voi olla, että säännöksen sisältöä tai ainakin perusteluja olisi hyvä muuttaa tai tarkentaa, mutta säännöksen merkitys eräänlaisena varaventtiilinä ainakin poikkeusoloissa tulee oletettavasti säilymään.
Tutkielma on oikeusdogmaattinen ja näin ollen tutkielmassa tutkitaan, systematisoidaan sekä pyritään selventämään nykyisen pelastuslain 37 §:n soveltamista. Tähän tarkoitukseen tutkielmassa käytetään materiaalina lainsäädännön lisäksi muun muassa hallituksen esityksiä, sisäministeriön julkaisuja, perustuslakivaliokunnan lausuntoja ja mietintöjä sekä valtioneuvoston periaatepäätöksiä.
Tutkimuksen perusteella voitaneen todeta, että pelastuslain 37 §:n soveltamiskynnys on noussut osaltaan pelastustoiminnan varautumiselle ja järjestämiselle asetettujen vaatimusten vuoksi. Tämän lisäksi perus- ja ihmisoikeuksien merkityksen kasvu Suomessa varsinkin 1990- ja 2000-luvuilla asettaa omat vaatimuksensa ja ehtonsa pelastuslain 37 §:n soveltamiselle. Näiden perusteella voikin tulla mietittäväksi, riittävätkö tulevaisuudessa tapahtuvat pelastuslain muutokset korjaamaan pelastuslain 37 §:n soveltamiskynnyksen. Tällä hetkellä vaikuttanee siltä, että normaaliolojen häiriötilanteissa kyseinen säännös jää soveltamatta korkean soveltamiskynnyksen takia, kun taas poikkeusoloissa säännöksen merkityksen voi ajatella olevan hieman suurempi. Voi olla, että säännöksen sisältöä tai ainakin perusteluja olisi hyvä muuttaa tai tarkentaa, mutta säännöksen merkitys eräänlaisena varaventtiilinä ainakin poikkeusoloissa tulee oletettavasti säilymään.