Hulevesien käsittelymenetelmien suosituimmuus Rauvolanlahden seudun asukkaiden keskuudessa
Kallikari, Eva (2025-05-06)
Hulevesien käsittelymenetelmien suosituimmuus Rauvolanlahden seudun asukkaiden keskuudessa
(06.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025051444737
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025051444737
Tiivistelmä
Hulevedet sisältävät epäpuhtauksia, kuten ravinteita, suolistoperäisiä bakteereja, raskasmetalleja ja öljyhiilivetyjä. Huleveden laatua voitaisiin parantaa ja määrää vähentää luontopohjaisilla ratkaisuilla, kuten kosteikoilla ja veden maaperään imeyttämisellä, ennen kuin vedet päätyvät vastaanottavaan vesistöön. Luontopohjaiset menetelmät ovat hyvin näkyviä maisemassa, joten on tärkeää ymmärtää asukkaiden mielipiteitä menetelmistä, ennen hulevesiuudistusten tekemistä.
Turun Rauvolanlahden seudun asukkaat kutsuttiin osallistumaan kyselyyn, jossa kartoitettiin muun muassa hulevesien käsittelyyn liittyviä asenteita ja preferenssejä. Kysely liittyi Euroopan Union RESIST-hankkeeseen, jolla pyritään varautumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin eri puolilla Eurooppaa. Kaikkiaan kuudesta tarjotusta hulevesien käsittelymenetelmävaihtoehdosta kolme oli selkeästi suosituimpia. Nämä menetelmät suosituimmasta alkaen olivat puiden ja pensaiden istuttaminen viheralueille, istutusten lisääminen ja vettä läpäisemättömän pinnan vähentäminen tonteilla ja hulevesien käsittely pienten kosteikkojen sarjassa.
Menetelmien suosituimmuuden perusteella tehtiin ryhmittelyanalyysi. Ryhmistä kahdessa hulevesien kuljettaminen putkissa nousi kolmen tärkeimmän menetelmän joukkoon. Viimeisessä ryhmässä kolme tärkeintä menetelmää olivat kaikki luontopohjaisia. Muodostettujen ryhmien avulla pyrittiin ymmärtämään sosiodemografisten ja asumiseen liittyvien muuttujien sekä hulevesien käsittelyyn liittyvien mielipiteiden merkitystä ryhmiin kuulumiseen käyttämällä apuna logistista regressiota. Sosiodemografisten tekijöiden selitysvoima oli vaatimaton, kuten aiempien tutkimusten perusteella voitiin odottaa. Mielipiteistä muodostetut faktorit osoittautuivat merkityksellisiksi ryhmiin kuulumisen kannalta.
Ryhmien välisiä eroja mielipiteissä selvitettiin vielä yksisuuntaista varianssianalyysia käyttäen. Testatusta yhdeksästä väittämästä seitsemässä oli tilastollisesti merkitseviä eroja ryhmien välillä. Vain luontopohjaisia menetelmiä kolmen kärkeen valinnut ryhmä erottui selvimmin muista luontoystävällisten asenteidensa kautta. Myös kaksi hulevesien kuljettamista putkissa puoltanut ryhmä erosi toisistaan, erityisesti kosteikkoja koskevissa väitteissä.
Lopuksi testattiin optimoidun hot spot -analyysin avulla, esiintyykö suosituimman hulevesien käsittelymenetelmän tai ryhmiin kuulumisen osalta tilastollisesti merkitseviä alueellisia eroja vastaajien kotipaikan mukaan. Ryhmiin kuulumisen osalta eroja ei havaittu, mutta kosteikot ja tonteille istuttaminen suosituimpina menetelminä muodostivat paikallisia tihentymiä. Tämä viittaa siihen, ettei tutkimusalueella ole erityistä tarvetta rajoittaa menetelmävalintoja alueellisesti.
Tämän tutkimuksen tarkoitus oli kasvattaa ymmärrystä Rauvolanlahden seudun asukkaiden mieltymyksistä hulevesien käsittelyyn liittyen. Tavoite saavutettiin ja tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää asukkaidensa näköisen kaupungin suunnittelun apuna.
Turun Rauvolanlahden seudun asukkaat kutsuttiin osallistumaan kyselyyn, jossa kartoitettiin muun muassa hulevesien käsittelyyn liittyviä asenteita ja preferenssejä. Kysely liittyi Euroopan Union RESIST-hankkeeseen, jolla pyritään varautumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin eri puolilla Eurooppaa. Kaikkiaan kuudesta tarjotusta hulevesien käsittelymenetelmävaihtoehdosta kolme oli selkeästi suosituimpia. Nämä menetelmät suosituimmasta alkaen olivat puiden ja pensaiden istuttaminen viheralueille, istutusten lisääminen ja vettä läpäisemättömän pinnan vähentäminen tonteilla ja hulevesien käsittely pienten kosteikkojen sarjassa.
Menetelmien suosituimmuuden perusteella tehtiin ryhmittelyanalyysi. Ryhmistä kahdessa hulevesien kuljettaminen putkissa nousi kolmen tärkeimmän menetelmän joukkoon. Viimeisessä ryhmässä kolme tärkeintä menetelmää olivat kaikki luontopohjaisia. Muodostettujen ryhmien avulla pyrittiin ymmärtämään sosiodemografisten ja asumiseen liittyvien muuttujien sekä hulevesien käsittelyyn liittyvien mielipiteiden merkitystä ryhmiin kuulumiseen käyttämällä apuna logistista regressiota. Sosiodemografisten tekijöiden selitysvoima oli vaatimaton, kuten aiempien tutkimusten perusteella voitiin odottaa. Mielipiteistä muodostetut faktorit osoittautuivat merkityksellisiksi ryhmiin kuulumisen kannalta.
Ryhmien välisiä eroja mielipiteissä selvitettiin vielä yksisuuntaista varianssianalyysia käyttäen. Testatusta yhdeksästä väittämästä seitsemässä oli tilastollisesti merkitseviä eroja ryhmien välillä. Vain luontopohjaisia menetelmiä kolmen kärkeen valinnut ryhmä erottui selvimmin muista luontoystävällisten asenteidensa kautta. Myös kaksi hulevesien kuljettamista putkissa puoltanut ryhmä erosi toisistaan, erityisesti kosteikkoja koskevissa väitteissä.
Lopuksi testattiin optimoidun hot spot -analyysin avulla, esiintyykö suosituimman hulevesien käsittelymenetelmän tai ryhmiin kuulumisen osalta tilastollisesti merkitseviä alueellisia eroja vastaajien kotipaikan mukaan. Ryhmiin kuulumisen osalta eroja ei havaittu, mutta kosteikot ja tonteille istuttaminen suosituimpina menetelminä muodostivat paikallisia tihentymiä. Tämä viittaa siihen, ettei tutkimusalueella ole erityistä tarvetta rajoittaa menetelmävalintoja alueellisesti.
Tämän tutkimuksen tarkoitus oli kasvattaa ymmärrystä Rauvolanlahden seudun asukkaiden mieltymyksistä hulevesien käsittelyyn liittyen. Tavoite saavutettiin ja tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää asukkaidensa näköisen kaupungin suunnittelun apuna.