Poliittisten ääriliikkeiden ja kansainvälisen terrorismin aiheuttama huoli Suomessa
Värtö, Tiina (2025-05-12)
Poliittisten ääriliikkeiden ja kansainvälisen terrorismin aiheuttama huoli Suomessa
(12.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025051444511
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025051444511
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan poliittisten ääriliikkeiden ja kansainvälisen terrorismin suomalaisissa aiheuttamaa huolta. Näitä ilmiöitä lähestytään osana laajempaa turvallisuuden tunteen kokemusta pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa, jossa turvallisuus on perinteisesti ollut keskeinen arvo. Poliittisten ääriliikkeiden ja kansainvälisen terrorismin lisääntyminen viime vuosikymmenien uhkakuvissa sekä ilmiöiden saama huomio mediassa ovat lisänneet huolta niiden uhasta ja vaikuttaneet turvallisuuden tunteen kokemukseen.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys keskittyy turvallisuuden ja hyvinvoinnin väliseen suhteeseen pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa sekä kansainvälisen terrorismin ja poliittisten ääriliikkeiden yhteyteen osana turvallisuuden tunnetta. Turvallisuuden tunne nähdään tärkeänä osana yksilön ja yhteisön hyvinvointia, jota lähestytään hyvinvointiteorioiden kautta. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion erityispiirteet, kuten korkea luottamus yhteiskuntaan ja sosiaalinen yhtenäisyys, tukevat puolestaan tätä turvallisuuden kokemusta, mikä osaltaan vahvistaa edelleen hyvinvointivaltion perustaa. Lisäksi teoriassa tarkastellaan poliittisten ääriliikkeiden ja kansainvälisen terrorismin käsitteitä ja määritelmiä, sekä ilmiöiden esiintymistä Suomessa. Lopuksi teoriassa tarkastellaan näiden ilmiöiden yhteyttä turvallisuuden tunteeseen ja analysoidaan, miten poliittiset ääriliikkeet ja kansainvälinen terrorismi ovat yhteydessä yksilöiden ja yhteisöjen kokemaan turvallisuuteen.
Tässä kvantitatiivisessa tutkielmassa hyödynnettiin Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) vuoden 2023 lopulla keräämää kyselyaineistoa, joka kartoittaa 15–79-vuotiaiden suomalaisten näkemyksiä turvallisuuspolitiikasta, turvallisuuden tunteeseen vaikuttavista tekijöistä sekä huolenaiheista. Tutkimuksessa selittävinä taustamuuttujina huomioidaan sukupuoli, ikäluokka, koulutusaste sekä puoluekanta, joka mittaa vastaajien äänestyskäyttäytymistä vuoden 2023 eduskuntavaaleissa. Tavoitteena on selvittää mahdollisia yhteyksiä ilmiöiden aiheuttaman huolen ja selittävien taustamuuttujien välillä. Poliittisista ääriliikkeistä ja kansainvälisestä terrorismista koetun huolen yhteyttä taustatekijöihin tutkitaan ristiintaulukointien ja logististen regressioanalyysien avulla.
Tutkielman tulokset osoittavat, että valtaosa suomalaisista kokee huolta sekä poliittisista ääriliikkeistä että kansainvälisestä terrorismista, mutta huolen voimakkuus ja jakautuminen vaihtelevat eri väestöryhmien välillä. Sukupuoli ja ikäluokka ovat merkittäviä tekijöitä kummankin ilmiön herättämän huolen osalta. Puoluekanta sen sijaan on yhteydessä huolen kokemukseen eri tavoin riippuen siitä, tarkastellaanko poliittisia ääriliikkeitä vai kansainvälistä terrorismia. Koulutustasolla ei havaittu yhteyttä kumpaankaan huolenaiheeseen.
Turvallisuuden tunne on keskeinen osa pohjoismaista hyvinvointivaltiota ja yksilöiden hyvinvointia. Tämä tutkimus tuo esiin, miten uhkakuvien, kuten poliittisten ääriliikkeiden ja kansainvälisen terrorismin, kokemus voi horjuttaa tätä perustaa. Tulokset korostavat myös median ja poliittisen keskustelun merkitystä turvallisuuskokemusten rakentumisessa, mikä avaa tärkeitä näkökulmia sosiaalipoliittiseen päätöksentekoon ja yhteiskunnan resilienssin vahvistamiseen.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys keskittyy turvallisuuden ja hyvinvoinnin väliseen suhteeseen pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa sekä kansainvälisen terrorismin ja poliittisten ääriliikkeiden yhteyteen osana turvallisuuden tunnetta. Turvallisuuden tunne nähdään tärkeänä osana yksilön ja yhteisön hyvinvointia, jota lähestytään hyvinvointiteorioiden kautta. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion erityispiirteet, kuten korkea luottamus yhteiskuntaan ja sosiaalinen yhtenäisyys, tukevat puolestaan tätä turvallisuuden kokemusta, mikä osaltaan vahvistaa edelleen hyvinvointivaltion perustaa. Lisäksi teoriassa tarkastellaan poliittisten ääriliikkeiden ja kansainvälisen terrorismin käsitteitä ja määritelmiä, sekä ilmiöiden esiintymistä Suomessa. Lopuksi teoriassa tarkastellaan näiden ilmiöiden yhteyttä turvallisuuden tunteeseen ja analysoidaan, miten poliittiset ääriliikkeet ja kansainvälinen terrorismi ovat yhteydessä yksilöiden ja yhteisöjen kokemaan turvallisuuteen.
Tässä kvantitatiivisessa tutkielmassa hyödynnettiin Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) vuoden 2023 lopulla keräämää kyselyaineistoa, joka kartoittaa 15–79-vuotiaiden suomalaisten näkemyksiä turvallisuuspolitiikasta, turvallisuuden tunteeseen vaikuttavista tekijöistä sekä huolenaiheista. Tutkimuksessa selittävinä taustamuuttujina huomioidaan sukupuoli, ikäluokka, koulutusaste sekä puoluekanta, joka mittaa vastaajien äänestyskäyttäytymistä vuoden 2023 eduskuntavaaleissa. Tavoitteena on selvittää mahdollisia yhteyksiä ilmiöiden aiheuttaman huolen ja selittävien taustamuuttujien välillä. Poliittisista ääriliikkeistä ja kansainvälisestä terrorismista koetun huolen yhteyttä taustatekijöihin tutkitaan ristiintaulukointien ja logististen regressioanalyysien avulla.
Tutkielman tulokset osoittavat, että valtaosa suomalaisista kokee huolta sekä poliittisista ääriliikkeistä että kansainvälisestä terrorismista, mutta huolen voimakkuus ja jakautuminen vaihtelevat eri väestöryhmien välillä. Sukupuoli ja ikäluokka ovat merkittäviä tekijöitä kummankin ilmiön herättämän huolen osalta. Puoluekanta sen sijaan on yhteydessä huolen kokemukseen eri tavoin riippuen siitä, tarkastellaanko poliittisia ääriliikkeitä vai kansainvälistä terrorismia. Koulutustasolla ei havaittu yhteyttä kumpaankaan huolenaiheeseen.
Turvallisuuden tunne on keskeinen osa pohjoismaista hyvinvointivaltiota ja yksilöiden hyvinvointia. Tämä tutkimus tuo esiin, miten uhkakuvien, kuten poliittisten ääriliikkeiden ja kansainvälisen terrorismin, kokemus voi horjuttaa tätä perustaa. Tulokset korostavat myös median ja poliittisen keskustelun merkitystä turvallisuuskokemusten rakentumisessa, mikä avaa tärkeitä näkökulmia sosiaalipoliittiseen päätöksentekoon ja yhteiskunnan resilienssin vahvistamiseen.