Hoitotyöntekijöiden sitoutuneisuus ja siihen yhteydessä olevat tekijät

Abstract

Hoitotyöntekijöiden sitoutuneisuus on aiheena ajankohtainen ja eettisesti tärkeä. Hoitotyöntekijöiden sitoutuneisuudella on merkitystä sekä potilaiden hoidon että organisaatioiden suorituskyvyn ja tuloksen näkökulmasta. Hoitoalan veto- ja pitovoima ovat aiheuttaneet viime aikoina aktiivista keskustelua. Samalla, kun työvoimatarpeen on arvioitu kasvavan, on alaa vaihtavia hoitotyöntekijöitä runsaasti. Suomessa suurin osa hoitotyöntekijöistä työskentelee sairaaloissa. Heidän sitoutuneisuutensa on todettu olevan heikompaa kuin muilla siellä työskentelevillä ammattiryhmillä. Hoitotyöntekijöiden sitoutuneisuudessa tapahtuneista muutoksista on saatavilla vain vähän tietoa. Hoitotyöntekijöiden sitoutuneisuuden edistämistä voidaan pitää yhtenä keskeisimmistä tavoitteista organisaatioille. Tavoitteen saavuttamiseksi on oleellista selvittää hoitotyöntekijöiden sitoutuneisuuden aste ja tunnistaa sitoutuneisuuteen yhteydessä olevat tekijät. Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida hoitotyöntekijöiden sitoutuneisuutta ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä vuosina 2018-2023. Kyseessä oli poikkileikkaustutkimus kuuden vuoden aikasarjalla. Tutkimuksessa käytettiin kokonaisotantaa. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselyllä vuosina 2018-2023 yhden yliopistollisen sairaalan hoitotyöntekijöiltä. Kysely sisälsi taustatieto-osion ja Nurse Engagement Survey plus (NESplus) -mittarin, jossa oli yhteensä yhdeksän osa-aluetta ja 53 muuttujaa. Aineiston analysointi toteutettiin käyttämällä tilastollisia menetelmiä. Vuosina 2018-2023 hoitotyöntekijöistä (n = 4773) oli sitoutuneita 10 %, tyytyväisiä 34 %, epävarmoja 31 % ja sitoutumattomia 25 %. Hoitotyöntekijöiden sitoutuneisuus oli pääosin laskenut tarkastelujakson aikana, mutta viimeisenä tarkasteluvuotena sitoutuneiden ja tyytyväisten hoitotyöntekijöiden määrä oli kääntynyt hienoiseen nousuun ja sitoutumattomien määrä laskuun. Työhön ja organisaatioon liittyvistä tekijöistä hoitotyöntekijöiden sitoutuneisuuteen olivat yhteydessä laadukkaan ammatillisen toiminnan perusteet, johtaminen, autonomia, moniammatillinen yhteistyö, hoitajien välinen yhteistyö, ammatillinen kasvu, työnteossa tarvittavat resurssit ja muut sitoutumiseen vaikuttavat tekijät. Hoitotyöntekijöiden taustamuuttujista työnkuva, työsuhteen tyyppi, koulutus, työvuoro ja työsuhteen pituus olivat yhteydessä hoitotyöntekijöiden sitoutuneisuuteen. Tutkimustulosten perusteella hoitotyöntekijöiden sitoutuneisuuden edistämiseen tulee edelleen kiinnittää aktiivisesti huomiota. On hyvin todennäköistä, että työhön ja organisaatioon liittyviin tekijöihin vaikuttamalla voidaan edistää hoitotyöntekijöiden sitoutuneisuutta. Tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella organisaatiossa kannattaisi kohdistaa toimenpiteitä erityisesti johtamiseen, hoitotyöntekijöiden ammatillisen kasvuun ja autonomiaan. Tulevaisuudessa hoitotyöntekijöiden sitoutuneisuuteen liittyvää tutkimusta olisi tärkeä jatkaa ja kohdistaa erityisesti interventiotutkimukseen näyttöön perustuvien hoitotyöntekijöiden sitoutuneisuutta edistävien toimintamallien löytämiseksi.

Nurse engagement is a topical and ethically important topic. Nurse engagement is important for both patient care and the performance and outcomes of organizations. The attractiveness and retention of the care sector have recently caused active discussion. At the same time as the need for labour is estimated to increase, there are plenty of nurses changing careers. In Finland, the majority of nursing staff work in hospitals. Their engagement has been found to be weaker than that of other occupational groups working there. There is little information available on changes in the nurse engagement. Promoting of the nurse engagement can be considered one of the key goals for organizations. To achieve this goal, it is essential to determine the level of nurse engagement and to identify the related factors. The purpose of the study was to analyze nurse engagement and related factors between 2018-2023. This was a cross-sectional study with six years’ time-series. The sampling was carried out as a total sample. The data for the study was collected through a survey in 2018–2023 from the nursing staff of one university hospital. The survey included a background questions and modified Nurse Engagement Survey (mNES) with a total of nine sumvariables and 53 drivers. Data was analyzed with statistical methods. According to the results 10 % of nurses were engaged, 34 % were content, 31 % were ambivalent and 25 % were disengaged in 2018-2023 (n = 4773). Nurse engagement had mainly decreased during the period under review but in the last year, the number of engaged and content nurses began to increase slightly and the number of disengaged nurses decreased. Of the factors related to work and organization, the nurse engagement correlated with work environment, leadership, autonomy, non-nurse teamwork, nurse teamwork, professional growth, resources needed for work and other factors related to nurse engagement. Statistically significant differences were found between background variables (job description, type of employment, education, work shift and length of employment) and nurse engagement. Based on the research results, the promotion of the nurse engagement should be considered actively also in the future. It is very likely that by influencing factors related to work and organization, it is possible to promote nurse engagement. In an organization, action should be targeted especially at leadership, professional growth and autonomy. In the future, it would be important to continue research on nurse engagement and focus especially on intervention research in order to find evidence-based action models for promoting nurse engagement.