”Sellaseen vakaaseen, harkittuun ja järkevään rahankäyttöön on aina kannustettu” : Talousosaamisen merkitys orastavaa aikuisuutta eläville

Abstract

Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan nuorten aikuisten talousosaamista ja sen merkitystä heidän elämässään. Talousosaaminen muodostuu yksilön asenteista, tiedoista, taidoista sekä taloudellisesta käyttäytymisestä ja se mahdollistaa mielekkään elämän. Talousosaaminen tehdään näkyväksi rahankäytön ja kuluttajuuden kautta ja kulutusyhteiskunnan, kulutuskulttuurin sekä kuluttajakansalaisuuden käsitteet täydentävät teoreettista viitekehystä. Kulutusyhteiskunnassa rakenteet ohjaavat jäseniään eli kuluttajakansalaisia kuluttamaan yhä kiihtyvään tahtiin. Kulutuskulttuuri on puolestaan käsitteenä melko lähellä kulutusyhteiskuntaa, mutta sen painopisteenä ovat yhteiskunnan arvot, normit ja merkitysjärjestelmät.

Nuoruutta lähestytään orastavan aikuisuuden käsitteen kautta. Orastava aikuisuus kuvaa länsimaille tyypillistä elämänvaihetta, jossa nuoruus on yhä pidentynyt ja nuoret viivästyttävät siirtymää aikuisuuteen. Tyypillistä on, että orastavaa aikuisuutta elävä kokee olevansa ikään kuin välitilassa, ei enää nuori, muttei vielä täysin aikuinenkaan. Elämä voi olla epävarmaa, koska niin työpaikkaan, opintoihin kuin parisuhteisiinkaan ei sitouduta yhtä voimakkaasti kuin aikuisuudessa. Orastavaa aikuisuutta elävät nuoret ovat vielä henkisesti ja taloudellisesti riippuvaisia vanhemmistaan, mutta vanhempien kontrolli on huomattavasti heikompaa kuin vielä teini-iässä. Elämänvaihe on otollinen talousosaamisen taitojen opetteluun ja taloudellisen itsenäisyyden saavuttaminen on yksi elämänvaiheen tärkeimpiä kehitystehtäviä. Tämä tekee siitä myös hedelmällisen näkökulman tarkasteltaessa talousosaamista.

Aineistonkeruu on toteutettu orastavien aikuisten teemahaastatteluina (n=10), jotka on kerätty joulukuun 2024 ja helmikuun 2025 välillä. Haastattelut muodostavat tutkielman aineiston, joka on analysoitu teoriaohjaavaa sisällönanalyysia hyödyntäen. Analyysissa on käytetty avuksi NVivo 14 -ohjelmaa, joka on melko yleisesti käytössä laadullisessa tutkimuksessa. Aineisto jäsentyy kolmen pääkategorian kautta, jotka ovat asennoitumine, tiedot ja taidot sekä käyttäytyminen. Pääkategoriat on johdettu aiemmasta tutkimuksesta, jossa edellä mainitut muodostavat talousosaamisen kolme osa-aluetta. Kategorisointia on edelleen jatkettu ylä- ja alakategorioihin.

Tutkimustulokset osoittavat, että orastavan aikuisuuden elämänvaiheessa talousosaamiselle annetaan moninaisia merkityksiä. He tunnistavat talousosaamisen itsessään merkityksellisenä, mutta samalla sille annetaan monia merkityksiä sen välineellisen arvon kautta. Talousosaamisen nähdään mahdollistavan taloudellisen hyvinvoinnin osa-alueita kuten vakaus ja vauraus. Orastavien aikuisten elämässä talousosaaminen ei ole itsestäänselvyys tai pysyvä ominaisuus, vaan sen kehittäminen tarvitsee jatkuvasti nuorilta omaa aktiivisuutta. Talous aiheutti monissa pelkoa, ahdistusta ja muita negatiivisia tunteita ja asennoituminen talouden teemoja kohtaan olikin kaikkiaan melko negatiivista. Talousosaamisen tieto- ja taitotaso koettiin hyvänä, mutta siinä oli myös puutteita. Osallistujat korostivat oppineensa paljon vanhemmiltaan, mutta koulussa opittuja tietoja- ja taitoja ei tunnistettu. Taloudellisen käyttäytymisen osalta aineistosta piirtyy kuva säästäväisistä kuluttajista, joilla oli myös tietyissä tilanteissa ongelmia taloudenhallinnassa ja itsesäätelyssä. Yhteenvetona voidaan sanoa, että talousosaaminen näyttäytyy orastavien aikuisten elämässä monitahoisena kokonaisuutena, jossa on paljon sekä talousosaamista ja sen kehittymistä tukevia, että sitä haastavia elementtejä.