Syyteneuvottelumenettelyn käyttö esitutkinnassa : Menettelyn käyttöön liittyvät haasteet asiantuntijoiden silmin
Juhakoski, Katariina (2025-04-28)
Syyteneuvottelumenettelyn käyttö esitutkinnassa : Menettelyn käyttöön liittyvät haasteet asiantuntijoiden silmin
(28.04.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025051545318
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025051545318
Tiivistelmä
Tutkielmassani syvennytään syyteneuvottelumenettelyn hyödyntämiseen osana esitutkintaa. Kuvaan tutkielmassani suomalaisen syyteneuvottelumenettelyn tämänhetkistä kansallista asetelmaa erityisesti esitutkinnan näkökulmasta. Pyrin asiantuntijahaastatteluiden kautta kuvaamaan erilaisia menettelyn käytännön soveltamisessa esiin nousseita haasteita.
Syyteneuvottelumenettely on otettu käyttöön osaksi suomalaista oikeuskäytäntöä vuonna 2015. Tästä eteenpäin se on ollut rikosprosessuaalinen vaihtoehto perinteisemmälle pääkäsittelyn sisältävälle rikosoikeusprosessille.
Syyteneuvottelumenettelyssä epäillyllä on mahdollisuus myötävaikuttamalla rikoksensa selvittämiseen tunnustamalla rikoksensa mahdollisuus saada erilaisia huojennuksia rangaistukseensa. Syyteneuvottelumenettely tavoittelee parempaa prosessiekonomiaa. Menettelyn päämäärä on vapauttaa viranomaisresursseja vaativista esitutkinnoista sekä syyte- ja oikeidenkäyntiprosesseista.
Aikaisempien tutkimusten mukaan menettelyä on hyödynnetty paljon vähemmän kuin sitä arvioitiin hallituksen esityksessä käytettävän. Sikäli kun menettelyä käyttämällä ei ole saavutettu sille asetettuja tavoitteita pyritään tällä hetkellä selvittämään käyttöalan laajentamista.
Syyteneuvottelumenettelyn vaikutuksia rikosprosessin eri osiin on tutkittu aikaisemminkin. Tilastotietoa on saatu pääosin syyttäjän ja tuomioistuimen osalta, sillä näihin toimijoihin vaikuttavia tunnustamisoikeudenkäyntejä on mahdollista seurata määrällisesti. Esitutkinnan osalta tutkimus ja menettelyn käytön määrällinen arviointi on vaativampaa. Tutkimukseni pyrkii selvittämään, millaista problematiikkaa esitutkinnan osalta syyteneuvottelumenettelyn käyttöön liittyy sekä selvittämään, miten poliisissa toimivat henkilöt näkevät menettelyn käytön.
Tutkimukseni perustuu aikaisempaan tutkimukseen sekä itse kerättyyn aineistoon. Asiantuntijahaastatteluista kerätty aineisto on koodattu teemoittelemalla ja löytämällä haastatteluista yhteneväisyyksiä toisiinsa. Näitä yhteneväisyyksiä on verrattu aikaisempaan tutkimukseen kansainvälisestä syyteneuvottelumenettelyn käytöstä.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että syyteneuvottelumenettelyn hyödyntämiseen esitutkinnassa on kiinnostusta. Kuitenkin esitutkinnan prosessuaaliset ominaisuudet luovat haasteen menettelyn joustavalle soveltamiselle. Esitutkinnassa on voitava varmistua riittävästi epäillystä teosta ja tekijästä eikä tätä vaatimusta voida kiertää tekijän tunnustuksella. Asiantuntijahaastattelujen perusteella voidaan todeta, että syyteneuvottelumenettelyn hyödyntäminen esitutkinnassa on vielä kehityksen alkuvaiheessa ja toimivia toimintamalleja haetaan edelleen.
Syyteneuvottelumenettely on otettu käyttöön osaksi suomalaista oikeuskäytäntöä vuonna 2015. Tästä eteenpäin se on ollut rikosprosessuaalinen vaihtoehto perinteisemmälle pääkäsittelyn sisältävälle rikosoikeusprosessille.
Syyteneuvottelumenettelyssä epäillyllä on mahdollisuus myötävaikuttamalla rikoksensa selvittämiseen tunnustamalla rikoksensa mahdollisuus saada erilaisia huojennuksia rangaistukseensa. Syyteneuvottelumenettely tavoittelee parempaa prosessiekonomiaa. Menettelyn päämäärä on vapauttaa viranomaisresursseja vaativista esitutkinnoista sekä syyte- ja oikeidenkäyntiprosesseista.
Aikaisempien tutkimusten mukaan menettelyä on hyödynnetty paljon vähemmän kuin sitä arvioitiin hallituksen esityksessä käytettävän. Sikäli kun menettelyä käyttämällä ei ole saavutettu sille asetettuja tavoitteita pyritään tällä hetkellä selvittämään käyttöalan laajentamista.
Syyteneuvottelumenettelyn vaikutuksia rikosprosessin eri osiin on tutkittu aikaisemminkin. Tilastotietoa on saatu pääosin syyttäjän ja tuomioistuimen osalta, sillä näihin toimijoihin vaikuttavia tunnustamisoikeudenkäyntejä on mahdollista seurata määrällisesti. Esitutkinnan osalta tutkimus ja menettelyn käytön määrällinen arviointi on vaativampaa. Tutkimukseni pyrkii selvittämään, millaista problematiikkaa esitutkinnan osalta syyteneuvottelumenettelyn käyttöön liittyy sekä selvittämään, miten poliisissa toimivat henkilöt näkevät menettelyn käytön.
Tutkimukseni perustuu aikaisempaan tutkimukseen sekä itse kerättyyn aineistoon. Asiantuntijahaastatteluista kerätty aineisto on koodattu teemoittelemalla ja löytämällä haastatteluista yhteneväisyyksiä toisiinsa. Näitä yhteneväisyyksiä on verrattu aikaisempaan tutkimukseen kansainvälisestä syyteneuvottelumenettelyn käytöstä.
Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että syyteneuvottelumenettelyn hyödyntämiseen esitutkinnassa on kiinnostusta. Kuitenkin esitutkinnan prosessuaaliset ominaisuudet luovat haasteen menettelyn joustavalle soveltamiselle. Esitutkinnassa on voitava varmistua riittävästi epäillystä teosta ja tekijästä eikä tätä vaatimusta voida kiertää tekijän tunnustuksella. Asiantuntijahaastattelujen perusteella voidaan todeta, että syyteneuvottelumenettelyn hyödyntäminen esitutkinnassa on vielä kehityksen alkuvaiheessa ja toimivia toimintamalleja haetaan edelleen.