Laatukulttuurin johtaminen teollisuusyrityksissä : Henkilöstö laadun mahdollistajana
Fingerroos, Tessa (2025-04-25)
Laatukulttuurin johtaminen teollisuusyrityksissä : Henkilöstö laadun mahdollistajana
(25.04.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025051545639
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025051545639
Tiivistelmä
Valmistavassa teollisuudessa laatukulttuurilla on merkittävä rooli liiketoiminnan jokapäiväisessä toiminnassa. Laatukulttuuri näyttäytyy henkilöstön jokapäiväisessä työskentelyssä, tapana toimia, sekä arvomaailmana. Laatukulttuurin johtamisen tutkimusta on tehty vähäisesti. Tällöin olikin kiinnostavaa syventyä teollisuusorganisaatioiden laatukulttuuriin, sen johtamiseen, kehittämiseen sekä tavoiteltaviin päämääriin. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että päämäärä laatukulttuurin kehittämiselle on saada laadusta elämäntapa organisaatioon. Laatukulttuuria johdetaan systemaattisesti ja siihen osallistuvat organisaation kaikki jäsenet. Korkea suorituskyky onkin edellytys säilyttää markkina-asema jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Tutkielman tavoitteena sekä päätutkimuskysymyksenä oli selvittää, miten laatukulttuuri ja sen kehittäminen näkyy tutkittavien organisaatioiden arjessa ja millaisia asioita laatukulttuurin kehittämisellä tavoitellaan. Tutkielma keskittyy teollisuudessa toimivien organisaatioiden laatukulttuuriin sekä sen johtamiseen, joissa tuotetaan fyysisesti havaittavia laitteita tai laitekokonaisuuksia ja toimintaa ohjaa ISO 9000 -laatustandardit.
Tutkielman viitekehyksenä toimii laatukulttuurille määritetyt rakenteellismuodolliset ja organisaatiopsykologiset tekijät sekä niihin kytkeytyvät näkökulmat. Tällöin syvennyttiin laatukulttuurin vahvistamiseen vaikuttaviin tekijöihin, saataviin etuihin sekä keinoihin laatukulttuurin kehittämiseksi. Viitekehys täydentyy syventymällä laatukulttuurin johtamiseen ja siihen liittyviin olennaisiin näkökulmiin. Tutkielma on toteutettu laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto koostuu kahdeksasta puolistrukturoidusta teemahaastattelusta. Haastatteluihin osallistui yhteensä kuusi eri organisaatiotasoilla työskentelevää henkilöä kahdesta eri teollisuusyrityksestä. Lisäksi haastateltiin kahdesta asiantuntijaorganisaatioista yhteensä kahta laadun asiantuntijaa. Tutkimusaineisto on analysoitu teorialähtöistä sisällönanalyysimenetelmää hyödyntämällä.
Tutkielman tulosten perusteella voidaan todeta, että laatukulttuuri on tutkimuskohteena olevissa organisaatioissa terminä vieras ja vähemmin tunnettu. Kuitenkin aiemmissa tutkimuksissa tunnistetut näkökulmat ilmenevät tässäkin tutkimusaineistossa. Ymmärrys laatukulttuurista sekä sillä saavutettavista eduista tulisi saattaa paremmin organisaatioiden tietoisuuteen, jolloin sille ominaisia asioita hyödyntämällä voitaisiin saavuttaa entisestään parempi suorituskyky, sekä laatukulttuuri, jossa tavoitellaan yhteistä päämäärää korkean laadun valmistamiseksi. Laatukulttuurille merkityksellisiksi asioiksi nousi johtamisen rooli, jossa painotetaan henkilöstöön kytkeytyviä pehmeitä käytäntöjä, prosessikuria sekä valvontaa. Tällöin johtamisosaamisen merkitys korostuu. Liiketoimintaa ohjaa yhteiset arvot, joiden mukaan jokainen organisaation jäsen menettelee, sekä vallitsee luottamus, jota tuetaan läpinäkyvällä sekä selkeällä viestinnällä. Kommunikaatio tukee luottamuksen rakentumista sekä kannustaa organisaation kaikkia jäseniä osallistumaan laadun sekä laatukulttuurin kehittämiseen, kun jokaisella on ymmärrys siitä, mitä sillä tavoitellaan sekä saavutetaan. Tuntemalla oman organisaation laatukulttuuri kyetään sitä johtamaan sekä kehittämään entistä paremmin, jolla on vaikutuksia organisaatioiden tehokkuuteen ja kilpailukyvykkyyteen.
Tutkielman viitekehyksenä toimii laatukulttuurille määritetyt rakenteellismuodolliset ja organisaatiopsykologiset tekijät sekä niihin kytkeytyvät näkökulmat. Tällöin syvennyttiin laatukulttuurin vahvistamiseen vaikuttaviin tekijöihin, saataviin etuihin sekä keinoihin laatukulttuurin kehittämiseksi. Viitekehys täydentyy syventymällä laatukulttuurin johtamiseen ja siihen liittyviin olennaisiin näkökulmiin. Tutkielma on toteutettu laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto koostuu kahdeksasta puolistrukturoidusta teemahaastattelusta. Haastatteluihin osallistui yhteensä kuusi eri organisaatiotasoilla työskentelevää henkilöä kahdesta eri teollisuusyrityksestä. Lisäksi haastateltiin kahdesta asiantuntijaorganisaatioista yhteensä kahta laadun asiantuntijaa. Tutkimusaineisto on analysoitu teorialähtöistä sisällönanalyysimenetelmää hyödyntämällä.
Tutkielman tulosten perusteella voidaan todeta, että laatukulttuuri on tutkimuskohteena olevissa organisaatioissa terminä vieras ja vähemmin tunnettu. Kuitenkin aiemmissa tutkimuksissa tunnistetut näkökulmat ilmenevät tässäkin tutkimusaineistossa. Ymmärrys laatukulttuurista sekä sillä saavutettavista eduista tulisi saattaa paremmin organisaatioiden tietoisuuteen, jolloin sille ominaisia asioita hyödyntämällä voitaisiin saavuttaa entisestään parempi suorituskyky, sekä laatukulttuuri, jossa tavoitellaan yhteistä päämäärää korkean laadun valmistamiseksi. Laatukulttuurille merkityksellisiksi asioiksi nousi johtamisen rooli, jossa painotetaan henkilöstöön kytkeytyviä pehmeitä käytäntöjä, prosessikuria sekä valvontaa. Tällöin johtamisosaamisen merkitys korostuu. Liiketoimintaa ohjaa yhteiset arvot, joiden mukaan jokainen organisaation jäsen menettelee, sekä vallitsee luottamus, jota tuetaan läpinäkyvällä sekä selkeällä viestinnällä. Kommunikaatio tukee luottamuksen rakentumista sekä kannustaa organisaation kaikkia jäseniä osallistumaan laadun sekä laatukulttuurin kehittämiseen, kun jokaisella on ymmärrys siitä, mitä sillä tavoitellaan sekä saavutetaan. Tuntemalla oman organisaation laatukulttuuri kyetään sitä johtamaan sekä kehittämään entistä paremmin, jolla on vaikutuksia organisaatioiden tehokkuuteen ja kilpailukyvykkyyteen.