”Onhan lukutaito yksi tärkeimmistä koulumaailman taidoista” : Luokanopettajaopiskelijoiden minäpystyvyyden kokemuksia lukemaan opettamisesta
Keskinen, Eveliina (2025-04-29)
”Onhan lukutaito yksi tärkeimmistä koulumaailman taidoista” : Luokanopettajaopiskelijoiden minäpystyvyyden kokemuksia lukemaan opettamisesta
Keskinen, Eveliina
(29.04.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025051545330
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025051545330
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli yhdistää opettajan minäpystyvyyden viitekehys lukutaitoon ja lukemaan opettamiseen, ja tämän myötä tarkastella, millaisia minäpystyvyyden kokemuksia luokanopettajaopiskelijoilla esiintyy lukemaan opettamista kohtaan. Lisäksi tutkimuksen avulla pyrin tarkastelemaan, millaisia minäpystyvyyttä heikentäviä ja vahvistavia tekijöitä lukemaan opettamiseen liittyen esiintyy. Opettajan minäpystyvyys on tässä tutkimuksessa määritelty yksittäisen opettajan uskomukseksi omasta kyvystään suunnitella, organisoida ja toteuttaa toimintaa saavuttaakseen tiettyjä opetustavoitteita. Lukutaito ja lukemaan opettaminen puolestaan keskittyy tämän tutkielman kontekstissa peruslukutaitoon ja alkuopetukseen.
Tutkimuksen viitekehyksenä toimivat Skaalvikin ja Skaalvikin esittelemät opettajan minäpystyvyyden ulottuvuudet. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, josta saatu laadullinen aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Webropol-kyselyyn vastasi yhteensä 16 luokanopettajaopiskelijaa eri vuosikursseilta. Kyselyssä oli yhteensä kuusi avointa kysymystä, joiden pohjalta vastaukset luokiteltiin kuuteen yläluokkaan: opetus, oppilaiden yksilöllisten tarpeiden huomioiminen, oppilaiden motivoiminen, luokanhallintataidot, yhteistyö kollegoiden ja huoltajien kanssa sekä selviäminen erilaisista muutoksista ja haasteista. Näiden yläluokkien alle muodostui vielä yhteensä 21 alaluokkaa.
Tutkimuksen tulosten perusteella luokanopettajaopiskelijoiden minäpystyvyys lukemaan opettamista kohtaan oli vahvinta monitoimijaisen yhteistyön sekä oppilaiden motivoimisen osa-alueilla, joissa opiskelijat osoittivat hallitsevansa monipuolisia keinoja ja saavansa tukea kollegoilta. Heikoimmillaan minäpystyvyys oli opetuksen käytännön toteutuksessa ja oppilaiden yksilöllisten tarpeiden huomioimisessa, jossa haasteeksi koettiin erityisesti ryhmäkoot sekä oppilaiden taitotasoerot. Käydyt opinnot koettiin pääosin riittämättömiksi tukemaan minäpystyvyyttä, kun taas opetusharjoittelut ja muu käytännön kokemus vahvistivat sitä. Myös suunnittelun ja eriyttämisen taidot sekä kokeilunhaluisuus tukivat opiskelijoiden minäpystyvyyden kokemusta lukemaan opettamisessa.
Tutkimuksen tulokset korostavat opettajan minäpystyvyyden tukemisen merkitystä jo opiskeluaikana. Jotta sekä opetuksen kehittämisessä että oppilaiden oppimistuloksissa voidaan saavuttaa parhaimmat mahdolliset tulokset, on tärkeää, että opettajankoulutuslaitoksistamme valmistuu taitavia ja tehokkaita lukemaan opettajia. Tutkimustiedon ollessa tältä osa-alueelta puutteellista tämä tutkimus voi toimia pohjana tuleville tutkimuksille, joiden avulla voidaan pyrkiä kehittämään opettajankoulutuksen rakenteita sekä tulevien opettajien pedagogisia valmiuksia tämän keskeisen taidon opettamisessa.
Tutkimuksen viitekehyksenä toimivat Skaalvikin ja Skaalvikin esittelemät opettajan minäpystyvyyden ulottuvuudet. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, josta saatu laadullinen aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Webropol-kyselyyn vastasi yhteensä 16 luokanopettajaopiskelijaa eri vuosikursseilta. Kyselyssä oli yhteensä kuusi avointa kysymystä, joiden pohjalta vastaukset luokiteltiin kuuteen yläluokkaan: opetus, oppilaiden yksilöllisten tarpeiden huomioiminen, oppilaiden motivoiminen, luokanhallintataidot, yhteistyö kollegoiden ja huoltajien kanssa sekä selviäminen erilaisista muutoksista ja haasteista. Näiden yläluokkien alle muodostui vielä yhteensä 21 alaluokkaa.
Tutkimuksen tulosten perusteella luokanopettajaopiskelijoiden minäpystyvyys lukemaan opettamista kohtaan oli vahvinta monitoimijaisen yhteistyön sekä oppilaiden motivoimisen osa-alueilla, joissa opiskelijat osoittivat hallitsevansa monipuolisia keinoja ja saavansa tukea kollegoilta. Heikoimmillaan minäpystyvyys oli opetuksen käytännön toteutuksessa ja oppilaiden yksilöllisten tarpeiden huomioimisessa, jossa haasteeksi koettiin erityisesti ryhmäkoot sekä oppilaiden taitotasoerot. Käydyt opinnot koettiin pääosin riittämättömiksi tukemaan minäpystyvyyttä, kun taas opetusharjoittelut ja muu käytännön kokemus vahvistivat sitä. Myös suunnittelun ja eriyttämisen taidot sekä kokeilunhaluisuus tukivat opiskelijoiden minäpystyvyyden kokemusta lukemaan opettamisessa.
Tutkimuksen tulokset korostavat opettajan minäpystyvyyden tukemisen merkitystä jo opiskeluaikana. Jotta sekä opetuksen kehittämisessä että oppilaiden oppimistuloksissa voidaan saavuttaa parhaimmat mahdolliset tulokset, on tärkeää, että opettajankoulutuslaitoksistamme valmistuu taitavia ja tehokkaita lukemaan opettajia. Tutkimustiedon ollessa tältä osa-alueelta puutteellista tämä tutkimus voi toimia pohjana tuleville tutkimuksille, joiden avulla voidaan pyrkiä kehittämään opettajankoulutuksen rakenteita sekä tulevien opettajien pedagogisia valmiuksia tämän keskeisen taidon opettamisessa.