"Kukaan ei ole valmis, mutta yhteiselle matkalle on tärkeä uskaltaa lähteä mukaan” : Uuden kolmiportaisen apulais- ja varajohtajamallin pedagogisten vaikutusten tarkastelua henkilöstön ja päiväkodin johtajien näkökulmasta
Sundman, Elina (2025-05-06)
"Kukaan ei ole valmis, mutta yhteiselle matkalle on tärkeä uskaltaa lähteä mukaan” : Uuden kolmiportaisen apulais- ja varajohtajamallin pedagogisten vaikutusten tarkastelua henkilöstön ja päiväkodin johtajien näkökulmasta
Sundman, Elina
(06.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025051545354
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025051545354
Tiivistelmä
Varhaiskasvatuksen johtajuus on ollut muutoksessa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Muuttuneet varhaiskasvatuslaki (540/2018) sekä varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (OPH 2022) ovat vaikuttaneet sekä johtajan että henkilöstön työhön. Samaan aikaan päiväkodin johtajien kokonaisuudet ovat laajentuneet sekä moninaistuneet: heistä on tullut johtajia hajautetussa organisaatiossa, johon kuuluu useita toimipaikkoja sekä useita palvelumuotoja. Tämä on johtanut siihen, että hallinnollisen työn määrä on lisääntynyt, eikä johtajien työaika mahdollista pedagogisen johtamisen toteutumista. Pedagogisen johtamisen puutteen on tutkittu vähentävän henkilöstön työhyvinvointia (Onnismaa 2010). Kansallisen arviointikeskuksen selvityksessä kävi ilmi, että velvoitteet ja tavoitteet varhaiskasvatuksen johtamiselle jäävät monin paikoin toteutumatta. Yhdeksi ratkaisuksi ehdotetaan varajohtajarakenteiden kehittämistä. (Kuusiholma-Linnamäki 2023.) Varajohtajien on tutkittu vahvistavan päiväkodin johtajien työhyvinvointia (Nurhonen ym. 2024).
Tämä pro gradu -tutkielma toteutettiin monimenetelmällisenä tapaustutkimuksena yhden keskisuuren suomalaisen kunnan varhaiskasvatusorganisaatiossa, jossa tavoitteena oli pedagogisten rakenteiden sekä johtamisrakenteiden vahvistaminen. Yhtenä toimenpiteenä kunnassa siirryttiin pilottihankkeena toteutettuun kolmiportaiseen apulais- ja varajohtajamalliin syksyllä 2023. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tarkastella tämän pilottihankkeen pedagogisia vaikutuksia päiväkodin johtajien ja ryhmissä toimivan henkilöstön näkökulmasta. Tutkimuskysymyksiä oli kaksi: 1) Mitkä ovat henkilöstön ja päiväkodin johtajien kokemukset pedagogisesta tuesta ja pedagogisesta johtamisesta apulais- ja varajohtajamallin myötä? 2) Mitä ajatuksia ja näkemyksiä henkilöstöllä ja päiväkodin johtajilla on apulais- ja varajohtajamallin kehittämiselle? Tutkimus perustuu sosiokonstruktivistiseen näkemykseen, jossa kokemusta johtajuuden rakentumisesta rakennetaan yhdessä.
Tutkimusaineisto kerättiin kahdella sähköisellä kyselylomakkeella Webropol-ohjelman avulla huhti-toukokuun lopussa 2024. Toinen kyselyistä oli suunnattu päiväkodin johtajille ja toinen ryhmässä toimivalle henkilöstölle. Molemmissa kyselyissä oli sekä mielipideväittämiä että avoin kysymys. Kyselyyn vastasi 13 päiväkodin johtajaa ja 118 ryhmässä toimivaa työntekijää. Mielipideväittämät analysoitiin käyttämällä kuvailevia tilastollisia menetelmiä. Avointen kysymysten analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysiä. Tulosten mukaan päiväkodin johtajat kokevat apulaisjohtajamallin mahdollistavan vahvemman pedagogisen johtamisen sekä vahvemman pedagogisen tuen ryhmille. Henkilöstön toiveissa korostui pedagogisen tuen lisäksi emotionaalinen ja psykologinen tuki. Uudessa kolmiportaisessa apulais- ja varajohtajamallissa henkilöstön kokemus päiväkodin johtajalta saatavasta tuesta väheni, mitä vähemmän aikaa apulais- tai varajohtajalle oli varattu johtajan tehtävien hoitamiseen. Lastenhoitajat kokivat saavansa vähemmän tukea päiväkodin johtajalta kuin opettajat.
Ryhmävastuusta irrotetun apulaisjohtajan avulla voisi olla mahdollista vahvistaa varhaiskasvatuksen johtamisrakenteita ja luoda vahvempi pedagoginen tukirakenne sekä päiväkodin johtajan että henkilöstön työlle. Apulaisjohtajamallin yleistyessä tarvitaan laajempia tutkimuksia sen vaikutuksista.
Tämä pro gradu -tutkielma toteutettiin monimenetelmällisenä tapaustutkimuksena yhden keskisuuren suomalaisen kunnan varhaiskasvatusorganisaatiossa, jossa tavoitteena oli pedagogisten rakenteiden sekä johtamisrakenteiden vahvistaminen. Yhtenä toimenpiteenä kunnassa siirryttiin pilottihankkeena toteutettuun kolmiportaiseen apulais- ja varajohtajamalliin syksyllä 2023. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tarkastella tämän pilottihankkeen pedagogisia vaikutuksia päiväkodin johtajien ja ryhmissä toimivan henkilöstön näkökulmasta. Tutkimuskysymyksiä oli kaksi: 1) Mitkä ovat henkilöstön ja päiväkodin johtajien kokemukset pedagogisesta tuesta ja pedagogisesta johtamisesta apulais- ja varajohtajamallin myötä? 2) Mitä ajatuksia ja näkemyksiä henkilöstöllä ja päiväkodin johtajilla on apulais- ja varajohtajamallin kehittämiselle? Tutkimus perustuu sosiokonstruktivistiseen näkemykseen, jossa kokemusta johtajuuden rakentumisesta rakennetaan yhdessä.
Tutkimusaineisto kerättiin kahdella sähköisellä kyselylomakkeella Webropol-ohjelman avulla huhti-toukokuun lopussa 2024. Toinen kyselyistä oli suunnattu päiväkodin johtajille ja toinen ryhmässä toimivalle henkilöstölle. Molemmissa kyselyissä oli sekä mielipideväittämiä että avoin kysymys. Kyselyyn vastasi 13 päiväkodin johtajaa ja 118 ryhmässä toimivaa työntekijää. Mielipideväittämät analysoitiin käyttämällä kuvailevia tilastollisia menetelmiä. Avointen kysymysten analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysiä. Tulosten mukaan päiväkodin johtajat kokevat apulaisjohtajamallin mahdollistavan vahvemman pedagogisen johtamisen sekä vahvemman pedagogisen tuen ryhmille. Henkilöstön toiveissa korostui pedagogisen tuen lisäksi emotionaalinen ja psykologinen tuki. Uudessa kolmiportaisessa apulais- ja varajohtajamallissa henkilöstön kokemus päiväkodin johtajalta saatavasta tuesta väheni, mitä vähemmän aikaa apulais- tai varajohtajalle oli varattu johtajan tehtävien hoitamiseen. Lastenhoitajat kokivat saavansa vähemmän tukea päiväkodin johtajalta kuin opettajat.
Ryhmävastuusta irrotetun apulaisjohtajan avulla voisi olla mahdollista vahvistaa varhaiskasvatuksen johtamisrakenteita ja luoda vahvempi pedagoginen tukirakenne sekä päiväkodin johtajan että henkilöstön työlle. Apulaisjohtajamallin yleistyessä tarvitaan laajempia tutkimuksia sen vaikutuksista.