”Katsokaas, toisia rakastaa, ja toisten kanssa viihtyy” : Teatteriesityksen vaikutus nuorten ajatuksiin parisuhteesta, tasa-arvosta ja rehellisyydestä
Hulmi, Reetta (2025-03-26)
”Katsokaas, toisia rakastaa, ja toisten kanssa viihtyy” : Teatteriesityksen vaikutus nuorten ajatuksiin parisuhteesta, tasa-arvosta ja rehellisyydestä
(26.03.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025051646131
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025051646131
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin kyselyn avulla sitä, miten kahdeksasluokkalaisten arvoihin ja parisuhteeseen liittyvät mielipiteet muuttuivat teatteriesityksen näkemisen jälkeen. Erityisen tarkastelun kohteena olivat mielipiteet tasa-arvoon ja rehellisyyteen liittyen.
Tutkimusnäytelmä oli feministisenä klassikkona pidetty Henrik Ibsenin Nukkekoti, joka käsittelee parisuhdetta, rehellisyyttä, naisen asemaa ja arvojen merkitystä eri ihmisille. Kyselyyn vastasi ennen ja jälkeen näytelmän näkemisen 14 draaman valinnaiskurssilaista.
Arvot, kuten tasa-arvo ja rehellisyys, ovat yksilöiden, ryhmien tai kulttuurien hitaasti muuttuvia arvostuksia, jotka pohjautuvat ihanteisiin. Tutkimuksessa arvoja lähestyttiin pääosin kartoittamalla vastaajien käsityksiä ihanneparisuhteesta.
Tasa-arvon arvostus oli jo lähtökohtaisesti todella korkealla, eikä näytelmän näkeminen juurikaan vaikuttanut siihen liittyviin mielipiteisiin strukturoiduissa kysymyksissä. Hyvää parisuhdetta koskevissa avoimissa vastauksissa ennen näytelmää melko runsaat tasa-arvoon liittyvät maininnat kuitenkin vähenivät näytelmän jälkeisessä kyselyssä.
Rehellisyyttä koskevat mielipiteet muuttuivat jonkin verran näytelmän näkemisen jälkeen. Ehdottoman rehellisyyden kannatus ihannesuhteessa muuttui puolella vastaajista. Muutoksia oli molempiin suuntiin, yleisimmin kuitenkin ehdottoman rehellisyyden varmasta kannattamisesta jokseenkin samaa mieltä olemiseen. Mielipiteiden loivenemisen voisi tulkita kertovan vastaajien ajattelun mustavalkoisuuden vähenemisestä näytelmän esittämän monitahoisen tilanteen vuoksi. Myös vastaukset koskien rehellisyyttä onnellisuuden edellytyksenä muuttuivat yli puolella vastaajista.
Avoimissa vastauksissa hyvän parisuhteen piirteistä luottamukseen viittaavat sanat (rehellisyys, luottamus ja lojaalius) lisääntyivät teatteriesityksen katsomisen jälkeen selvästi, kahdeksasta 20:een, kattaen toisessa kyselyssä yli puolet kaikista ilmauksista. On mahdollista, että luottamukseen viittaavat ilmaukset osittain korvasivat ensimmäisessä kyselyssä esiintyneitä turvallisuus-sanoja. Sekin kuitenkin kertoisi vastaajien oman havainnon tarkentumisesta: he pystyivät sanoittamaan tarkemmin, mistä parisuhteen turvallisuus heidän mielestään syntyy.
Aiempien teatterikokemusten määrä ei näyttänyt korreloivat mielipiteiden muutosten kanssa, joskin paljon teatteria nähneet olivat esitystä koskevissa mielipiteissään keskimäärin muita varmempia.
Tutkimusnäytelmä oli feministisenä klassikkona pidetty Henrik Ibsenin Nukkekoti, joka käsittelee parisuhdetta, rehellisyyttä, naisen asemaa ja arvojen merkitystä eri ihmisille. Kyselyyn vastasi ennen ja jälkeen näytelmän näkemisen 14 draaman valinnaiskurssilaista.
Arvot, kuten tasa-arvo ja rehellisyys, ovat yksilöiden, ryhmien tai kulttuurien hitaasti muuttuvia arvostuksia, jotka pohjautuvat ihanteisiin. Tutkimuksessa arvoja lähestyttiin pääosin kartoittamalla vastaajien käsityksiä ihanneparisuhteesta.
Tasa-arvon arvostus oli jo lähtökohtaisesti todella korkealla, eikä näytelmän näkeminen juurikaan vaikuttanut siihen liittyviin mielipiteisiin strukturoiduissa kysymyksissä. Hyvää parisuhdetta koskevissa avoimissa vastauksissa ennen näytelmää melko runsaat tasa-arvoon liittyvät maininnat kuitenkin vähenivät näytelmän jälkeisessä kyselyssä.
Rehellisyyttä koskevat mielipiteet muuttuivat jonkin verran näytelmän näkemisen jälkeen. Ehdottoman rehellisyyden kannatus ihannesuhteessa muuttui puolella vastaajista. Muutoksia oli molempiin suuntiin, yleisimmin kuitenkin ehdottoman rehellisyyden varmasta kannattamisesta jokseenkin samaa mieltä olemiseen. Mielipiteiden loivenemisen voisi tulkita kertovan vastaajien ajattelun mustavalkoisuuden vähenemisestä näytelmän esittämän monitahoisen tilanteen vuoksi. Myös vastaukset koskien rehellisyyttä onnellisuuden edellytyksenä muuttuivat yli puolella vastaajista.
Avoimissa vastauksissa hyvän parisuhteen piirteistä luottamukseen viittaavat sanat (rehellisyys, luottamus ja lojaalius) lisääntyivät teatteriesityksen katsomisen jälkeen selvästi, kahdeksasta 20:een, kattaen toisessa kyselyssä yli puolet kaikista ilmauksista. On mahdollista, että luottamukseen viittaavat ilmaukset osittain korvasivat ensimmäisessä kyselyssä esiintyneitä turvallisuus-sanoja. Sekin kuitenkin kertoisi vastaajien oman havainnon tarkentumisesta: he pystyivät sanoittamaan tarkemmin, mistä parisuhteen turvallisuus heidän mielestään syntyy.
Aiempien teatterikokemusten määrä ei näyttänyt korreloivat mielipiteiden muutosten kanssa, joskin paljon teatteria nähneet olivat esitystä koskevissa mielipiteissään keskimäärin muita varmempia.