Koettu terveys ja sen erot Euroopassa : koettu terveys synnyinmaassaan asuvilla ja maahanmuuttajilla viidessä Euroopan maaryhmässä
Päätalo, Siiri (2025-05-09)
Koettu terveys ja sen erot Euroopassa : koettu terveys synnyinmaassaan asuvilla ja maahanmuuttajilla viidessä Euroopan maaryhmässä
Päätalo, Siiri
(09.05.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025051646166
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025051646166
Tiivistelmä
Terveyserot ovat kasvaneet maailmalla huomattavasti terveyden yleisestä parantumisesta huolimatta. Eurooppa on jakautunut terveyden ja terveyserojen mukaan. Lisäksi aiemmassa tutkimuksessa on havaittu terveen maahanmuuttajan paradoksi, eli ilmiö, jossa maahanmuuttajat ovat muuta väestöä terveempiä. Tämän tutkiminen on tärkeää, sillä maahanmuuttajien määrä on kasvanut Euroopassa huomattavasti. Tässä tutkielmassa tarkastellaan subjektiivisen terveyden selittäviä tekijöitä ja terveyseroja Euroopan viidessä maaryhmässä. Tarkastelua tehdään myös maahanmuuttajien ja synnyinmaassaan asuvien välillä. Tutkielmassa tarkastellaan ajallista muutosta kymmenen vuoden ajalta
Tämän pro gradu -tutkielman aineistona käytetään European Social Survey -kyselytutkimuksen kierroksia 7 ja 11 vuosilta 2014 ja 2023. Tutkielma kattaa 17 Euroopan maata. Menetelminä hyödynnetään ristiintaulukointia sekä yksitasoista ja hierarkkista lineaarista regressioanalyysiä.
Tutkielman tulokset ovat pääsääntöisesti linjassa aiemman tutkimuksen kanssa. Sosioekonominen asema on erittäin merkitsevä subjektiivisen terveyden määrittäjä. Maahanmuuttajien koettu terveys on synnyinmaassaan asuvia parempaa Pohjoismaissa, Etelä-Euroopassa sekä Keski- ja Länsi-Euroopassa ja huonompaa Itä-Euroopassa. Itä- ja Etelä-Euroopassa koettu terveys on parantunut vuosien 2014 ja 2023 välillä, ja Pohjoismaissa ja anglosaksisissa maissa se on heikentynyt.
Tuloksista voidaan päätellä, että Eurooppaa tutkittaessa tulee aina tunnistaa alueen heterogeenisyys. Mikäli Eurooppaa tarkastellaan yhtenäisenä alueena, sen sisäinen vaihtelu jää huomaamatta. Ajallisen kehityksen suhteen on kuitenkin havaittavissa, että eurooppalaisten terveys on yhtenäistynyt. Parhaan koetun terveyden maissa terveys on heikentynyt ja heikomman terveyden maissa parantunut. Terveen maahanmuuttajan paradoksi ei koske kaikkia Euroopan maita. Saattaa olla, että terveen maahanmuuttajan paradoksi liittyy siihen, millaisia maahanmuuttajia mihinkin maahan saapuu. Lisäksi kotoutumispolitiikalla voi olla merkitystä asiaan. Terveyseroja on nähtävissä paljon esimerkiksi sosioekonomisen aseman, terveyskäyttäytymisen ja hoitoon pääsyn kohdalla. Tämän pohjalta voidaan esittää, että laadukkaiden ja eri ihmisryhmät tavoittavien palveluiden tarjoaminen on olennaista terveyserojen pienentämiseen tähtäävää politiikkaa. Koska terveyseroja on niin monen tekijän kohdalla, on tärkeää, ettei terveyspolitiikka keskity vain yhteen ulottuvuuteen, vaan yltää yhteiskunnan eri kerroksiin.
Tämän pro gradu -tutkielman aineistona käytetään European Social Survey -kyselytutkimuksen kierroksia 7 ja 11 vuosilta 2014 ja 2023. Tutkielma kattaa 17 Euroopan maata. Menetelminä hyödynnetään ristiintaulukointia sekä yksitasoista ja hierarkkista lineaarista regressioanalyysiä.
Tutkielman tulokset ovat pääsääntöisesti linjassa aiemman tutkimuksen kanssa. Sosioekonominen asema on erittäin merkitsevä subjektiivisen terveyden määrittäjä. Maahanmuuttajien koettu terveys on synnyinmaassaan asuvia parempaa Pohjoismaissa, Etelä-Euroopassa sekä Keski- ja Länsi-Euroopassa ja huonompaa Itä-Euroopassa. Itä- ja Etelä-Euroopassa koettu terveys on parantunut vuosien 2014 ja 2023 välillä, ja Pohjoismaissa ja anglosaksisissa maissa se on heikentynyt.
Tuloksista voidaan päätellä, että Eurooppaa tutkittaessa tulee aina tunnistaa alueen heterogeenisyys. Mikäli Eurooppaa tarkastellaan yhtenäisenä alueena, sen sisäinen vaihtelu jää huomaamatta. Ajallisen kehityksen suhteen on kuitenkin havaittavissa, että eurooppalaisten terveys on yhtenäistynyt. Parhaan koetun terveyden maissa terveys on heikentynyt ja heikomman terveyden maissa parantunut. Terveen maahanmuuttajan paradoksi ei koske kaikkia Euroopan maita. Saattaa olla, että terveen maahanmuuttajan paradoksi liittyy siihen, millaisia maahanmuuttajia mihinkin maahan saapuu. Lisäksi kotoutumispolitiikalla voi olla merkitystä asiaan. Terveyseroja on nähtävissä paljon esimerkiksi sosioekonomisen aseman, terveyskäyttäytymisen ja hoitoon pääsyn kohdalla. Tämän pohjalta voidaan esittää, että laadukkaiden ja eri ihmisryhmät tavoittavien palveluiden tarjoaminen on olennaista terveyserojen pienentämiseen tähtäävää politiikkaa. Koska terveyseroja on niin monen tekijän kohdalla, on tärkeää, ettei terveyspolitiikka keskity vain yhteen ulottuvuuteen, vaan yltää yhteiskunnan eri kerroksiin.