Post-Bellicist Secession Theory : A Historically Grounded Critique of the Contemporary State System and International Law

Abstract

This master’s thesis provides a historically grounded critique of mainstream international relations theory and international law on statehood by using secession as an analytical lens. It adopts Chowdhury’s Post-Bellicist framework, built on Charles Tilly’s bellicist state theory, to develop a new explanatory model called Post-Bellicist Secession Theory (PBST). PBST is then applied to five empirical cases of secessionist movements – Catalonia, Iraqi Kurdistan, Scotland, South Sudan, and a control case of Finnish Swedes – to test its plausibility. Methodologically, the study combines theoretical development with structured comparative analysis. PBST is constructed deductively from Post-Bellicism and augmented with Anderson’s concept of imagined communities to capture the nationalist character of secessionist identities. For the empirical evaluation, a structured, focused comparison is used to assess how secessionist aspirations form. Additionally, a Strategic Choice approach, implemented as a cost–benefit analysis, examines how parent states and external actors react to independence attempts. The findings support the plausibility of PBST. The independence movements in the case studies all arose under conditions of economic disadvantage, that being the net contributor status to the state, and/or political repression. Likewise, parent state and international actor responses to these secession attempts aligned with their material self-interests by generally resisting secession when it threatened their extractive benefits. Overall, the thesis challenges prevailing international law doctrines and ad hoc conceptions of statehood as starting points for analysing secession. Instead, it advocates for incorporating historically grounded understandings of state formation into both future research on secession and practical legal approaches to self-determination.

Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee irtautumispyrkimyksiä (secession) ja valtion luonnetta hyödyntäen historiallisesti ankkuroitua vaihtoehtoista näkökulmaa. Tätä näkökulmaa sovelletaan kansainvälisen oikeuden sekä kansainvälisten suhteiden valtavirran teorioiden puutteiden kriittiseen arviointiin. Tutkielma kehittää Charles Tillyn bellisistiseen valtioteoriaan pohjautuvaa Arjun Chowdhuryn Post-Bellicism -lähestymistapaa luoden uuden Post-Bellicist Secession Theory (PBST) -selitysmallin. Benedict Andersonin “kuviteltujen yhteisöjen” käsite liitetään malliin selittämään itsenäistymispyrkimysten nationalistista luonnetta. Tutkielma yhdistää teoreettisen mallinnuksen vertailevaan empiiriseen analyysiin. Empiirinen osio toimii PBST-teorian uskottavuuskokeena: selitysmallia sovelletaan viidessä irtautumista ja itsenäistymisliikkeitä käsittelevässä tapaustutkimuksessa, jotka koskevat Kataloniaa, Irakin Kurdistania, Skotlantia, Etelä-Sudania sekä vertailutapauksena suomenruotsalaisia. PBST:n ensimmäinen osa, itsenäistymispyrkimysten synty, operationalisoidaan strukturoitua fokusoitua vertailua hyödyntäen. Teorian viimeinen osa, emävaltioiden ja ulkoisten toimijoiden suhtautuminen itsenäistymisyrityksiin, operationalisoidaan strategisen valinnan viitekehyksessä käyttäen kustannus–hyötyanalyysia. Tutkielman empiiristen kokeiden tulokset tukevat PBST-teorian uskottavuutta. Tutkimusmenetelmä osoittaa, että tapaustutkimusten itsenäistymisliikkeet ovat syntyneet olosuhteissa, joissa liikkeen taustayhteisö on ollut emävaltionsa nettomaksaja ja/tai kohdannut valtiovallan taholta sortoa. Lisäksi emävaltioiden sekä ulkopuolisten toimijoiden suhtautuminen irtautumispyrkimyksiin on määräytynyt pääsääntöisesti niiden omista taloudellisista eduista kumpuavien intressien mukaisesti. Tutkielma kyseenalaistaa kansainvälisen oikeuden sekä valtiota koskevat ad hoc -oletukset tarkastelun lähtökohtina. Tutkimustulokset korostavat, että valtiollisen toiminnan tutkimuksessa, niin akateemisessa yhteydessä kuin oikeudellisessa käytännössä, tulisi ottaa lähtökohdaksi valtioiden historiallisiin mekanismeihin perustuva käsitys.