Morfologisia taitoja mittaava logopedinen arviointimenetelmä ja sen tulosten yhteydet lukusujuvuuden ja luetun ymmärtämisen taitoihin 8–9-vuotiailla
Männistö, Sanni; Nyfors, Tuuve (2025-04-11)
Morfologisia taitoja mittaava logopedinen arviointimenetelmä ja sen tulosten yhteydet lukusujuvuuden ja luetun ymmärtämisen taitoihin 8–9-vuotiailla
(11.04.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025051947264
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025051947264
Tiivistelmä
Tutkimusta morfologisten taitojen yhteydestä lukemisen taitoihin on tehty niukasti. Kuitenkin morfologiset taidot ovat yksi tärkeimmistä lukutaidon edellyttämistä pohjataidoista morfologialtaan rikkaassa suomen kielessä. Tuoreimmat PISA-tulokset osoittavat lasten lukutaidon heikkenevän Suomessa. Näin ollen morfologisten taitojen arviointi ja seulominen näyttäytyvät ensiarvoisen tärkeinä tekijöinä lukemisen haasteita ennaltaehkäistäessä.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella morfologisten taitojen yhteyksiä lukemisen sujuvuuteen ja luetun ymmärtämiseen 2. luokkalaisilla, kun leksikaaliset taidot ovat huomioitu. Osana tutkimusta laadittiin uusi morfologisten taitojen arviointimenetelmä täyttämään logopedisten arviointimenetelmien kenttää. Menetelmän kehittäminen mahdollisti paitsi 2. luokkalaisten morfologisten taitojen arvioinnin myös taivutus- ja johdinmorfologisten taitojen tarkastelun toisistaan erillisinä. Tutkimus toteutettiin osana Turun yliopiston MUREA-hanketta. Aineisto kerättiin Salon peruskouluissa, joissa tutkittavat vastasivat morfologisia sekä lukemisen taitoja mittaaviin digitaalisiin tehtäviin. Tutkimuksen avulla pyrittiin lisäämään tietoa kouluikäisten lasten morfologisten taitojen yhteyksistä lukemisen taitoihin samalla uutta morfologisten taitojen arviointimenetelmää pilotoiden.
Kaikki riippumattomat muuttujat ennustivat lukemisen taitoja. Johdinmorfologiset taidot osoittautuivat vahvimmaksi lukusujuvuuden ennustajaksi. Myös taivutusmorfologiset taidot ennustivat lukusujuvuutta, mutta leksikaaliset taidot eivät. Luetun ymmärtämisen kohdalla vahvimmat ennustajat olivat johdinmorfologiset sekä leksikaaliset taidot.Taivutusmorfologiset taidot puolestaan ennustivat luetun ymmärtämistä heikoimmin. Kokonaisuudessaan kaikki muuttujat ennustivat luetun ymmärtämistä lukusujuvuutta vahvemmin.
Tutkimus tarjoaa arvokasta uutta tietoa kouluikäisten morfologisista taidoista. Lisäksi tutkimus osoittaa morfologisten taitojen arvioimisen tärkeän merkityksen lukemisen vaikeuksien tunnistamisessa. Tutkimuksessa kehitetty morfologisten taitojen arviointimenetelmä osoittautui psykometrisilta ominaisuuksiltaan päteväksi ja voisikin jatkokehityksen myötä tarjota tärkeän työkalun morfologisten taitojen arviointiin ja seulomiseen. Se puolestaan voisi olla merkittävä askel lukukehityksen riskitekijöiden tunnistamisessa.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella morfologisten taitojen yhteyksiä lukemisen sujuvuuteen ja luetun ymmärtämiseen 2. luokkalaisilla, kun leksikaaliset taidot ovat huomioitu. Osana tutkimusta laadittiin uusi morfologisten taitojen arviointimenetelmä täyttämään logopedisten arviointimenetelmien kenttää. Menetelmän kehittäminen mahdollisti paitsi 2. luokkalaisten morfologisten taitojen arvioinnin myös taivutus- ja johdinmorfologisten taitojen tarkastelun toisistaan erillisinä. Tutkimus toteutettiin osana Turun yliopiston MUREA-hanketta. Aineisto kerättiin Salon peruskouluissa, joissa tutkittavat vastasivat morfologisia sekä lukemisen taitoja mittaaviin digitaalisiin tehtäviin. Tutkimuksen avulla pyrittiin lisäämään tietoa kouluikäisten lasten morfologisten taitojen yhteyksistä lukemisen taitoihin samalla uutta morfologisten taitojen arviointimenetelmää pilotoiden.
Kaikki riippumattomat muuttujat ennustivat lukemisen taitoja. Johdinmorfologiset taidot osoittautuivat vahvimmaksi lukusujuvuuden ennustajaksi. Myös taivutusmorfologiset taidot ennustivat lukusujuvuutta, mutta leksikaaliset taidot eivät. Luetun ymmärtämisen kohdalla vahvimmat ennustajat olivat johdinmorfologiset sekä leksikaaliset taidot.Taivutusmorfologiset taidot puolestaan ennustivat luetun ymmärtämistä heikoimmin. Kokonaisuudessaan kaikki muuttujat ennustivat luetun ymmärtämistä lukusujuvuutta vahvemmin.
Tutkimus tarjoaa arvokasta uutta tietoa kouluikäisten morfologisista taidoista. Lisäksi tutkimus osoittaa morfologisten taitojen arvioimisen tärkeän merkityksen lukemisen vaikeuksien tunnistamisessa. Tutkimuksessa kehitetty morfologisten taitojen arviointimenetelmä osoittautui psykometrisilta ominaisuuksiltaan päteväksi ja voisikin jatkokehityksen myötä tarjota tärkeän työkalun morfologisten taitojen arviointiin ja seulomiseen. Se puolestaan voisi olla merkittävä askel lukukehityksen riskitekijöiden tunnistamisessa.