ADHD- ja autismipiirteiden yhteydet luovuuteen : divergentti ajattelu, assosiatiivinen ajattelu ja inhibitio
Kantee, Kamilla; Lehtinen, Jenna (2025-04-25)
ADHD- ja autismipiirteiden yhteydet luovuuteen : divergentti ajattelu, assosiatiivinen ajattelu ja inhibitio
(25.04.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025051947272
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025051947272
Tiivistelmä
Luovuuden ja neurodiversiteetin mahdollisen yhteyden taustalla olevat mekanismit ovat kiinnostaneet tutkijoita viimeisen vuosikymmenen ajan. Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (ADHD) ja autismikirjon yhteyksistä luovaan ajatteluun on vaihtelevia tuloksia. Aiemmissa tutkimuksissa ADHD-piirteet ovat yhdistetty autismipiirteitä vahvemmin kohonneeseen divergenttiin ajatteluun. Sekä ADHD- ja autismipiirteiden osalta on todettu, että esiintyvien piirteiden määrä voi vaikuttaa yhteyteen luovan ajattelun välillä. Komorbiditeetti ADHD:n ja autismikirjon välillä on todettu olevan suuri aiemmissa tutkimuksissa, mutta piirteiden itsenäisiä vaikutuksia ei ole kontrolloitu, minkä takia niiden erilliset yhteydet luovaan ajatteluun ovat jääneet epäselviksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli siten tutkia samanaikaisesti ADHD- ja autismipiirteiden erillisiä yhteyksiä luovaan ajatteluun aikuisilla. Toiseksi halusimme selvittää välittääkö assosiatiivisessa ajattelussa aktivoituvan semanttisen aktivaation laajuus ADHD- tai autismipiirteitä omaavien suoriutumista luovan ajattelun tehtävässä. Viimeiseksi tutkimme moderoiko, eli heikentääkö vai parantaako, inhibitio ADHD- tai autismipiirteitä omaavien suoriutumista luovan ajattelun tehtävässä.
Tutkittavat (n=427) rekrytoitiin Prolific-palvelun kautta. Prolificin filttereitä hyödynnettiin rekrytoimaan sekä neurotyypillisiä että ADHD- ja autismipiirteitä omaavia henkilöitä. Tutkittavia ei jaoteltu ryhmiin piirteidensä perusteella, vaan ADHD- ja autismipiirteitä tutkittiin jatkumoina. Divergenttiä ajattelua mitattiin Alternative Uses Task -tehtävällä (AUT), jossa keksittiin uusia käyttötarkoituksia arkielämän esineille. Assosiatiivista ajattelua tutkittiin sanaketjutehtävällä, jossa kirjoitetaan aloitussanasta ensimmäinen mieleen tullut sana, siitä mieleen tullut sana ja niin edelleen. Inhibitiota mitattiin Go/no-go-tehtävällä, jossa tulee olla reagoimatta väärän ärsykkeen kohdalla. AUT-tehtävästä muodostettiin kolme tulosmuuttujaa, jotka olivat selitettävät muuttujat: subjektiivisesti mitattu luovuus, objektiivisesti mitattu omaperäisyys eli originaalisuus sekä luovien vastausten määrä eli fluenssi. AUT- ja sanaketjutehtävissä esitettyjä vihjesanoja manipuloitiin kahdella eri semanttisen rikkauden tasolla: köyhä tai rikas, riippuen läheisten sanojen määrästä. Tutkimuksen kiinteinä muuttujina olivat ADHD-pistemäärä, autismipistemäärä, sanan semanttinen rikkaus ja ADHD- sekä autismipistemäärien interaktiot semanttiseen rikkauteen. Kovariaatteina olivat koulutus, ikä ja vastausten lukumäärä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että korkea määrä ADHD-piirteitä oli yhteydessä korkeaan luovuuteen ja korkeaan fluenssiin, mutta ei originaalisuuteen. Korkea määrä autismipiirteitä oli ainoastaan yhteydessä matalaan fluenssiin. Semanttisesti köyhien sanojen kohdalla kaikki tutkittavat tuottivat enemmän originaaleja sanoja kuin semanttisesti rikkaiden. Suuri määrä ADHD-piirteitä mahdollisti pääsyn assosiatiivisessa ajattelussa aktivoituviin kaukaisiin semanttisiin assosiaatioihin, mistä seurasi luovia vastauksia AUT-tehtävässä. Lisäksi heikko inhibitio yhdistettynä suureen määrään ADHD-piirteitä johti luoviin vastauksiin AUT-tehtävässä. Autismipiirteiden osalta tulokset osoittivat, että heikko inhibitio yhdistettynä suureen määrään autismipiirteitä, johti originaalisempiin vastauksiin semanttisesti köyhien sanojen kohdalla. Näiden tulosten avulla saadaan uutta tietoa divergentin ajattelun mekanismeista ADHD- ja autismipiirteitä omaavilla, ja tuloksia voidaan hyödyntää käytännön työssä, esimerkiksi hoitojen suunnittelussa.
Tutkittavat (n=427) rekrytoitiin Prolific-palvelun kautta. Prolificin filttereitä hyödynnettiin rekrytoimaan sekä neurotyypillisiä että ADHD- ja autismipiirteitä omaavia henkilöitä. Tutkittavia ei jaoteltu ryhmiin piirteidensä perusteella, vaan ADHD- ja autismipiirteitä tutkittiin jatkumoina. Divergenttiä ajattelua mitattiin Alternative Uses Task -tehtävällä (AUT), jossa keksittiin uusia käyttötarkoituksia arkielämän esineille. Assosiatiivista ajattelua tutkittiin sanaketjutehtävällä, jossa kirjoitetaan aloitussanasta ensimmäinen mieleen tullut sana, siitä mieleen tullut sana ja niin edelleen. Inhibitiota mitattiin Go/no-go-tehtävällä, jossa tulee olla reagoimatta väärän ärsykkeen kohdalla. AUT-tehtävästä muodostettiin kolme tulosmuuttujaa, jotka olivat selitettävät muuttujat: subjektiivisesti mitattu luovuus, objektiivisesti mitattu omaperäisyys eli originaalisuus sekä luovien vastausten määrä eli fluenssi. AUT- ja sanaketjutehtävissä esitettyjä vihjesanoja manipuloitiin kahdella eri semanttisen rikkauden tasolla: köyhä tai rikas, riippuen läheisten sanojen määrästä. Tutkimuksen kiinteinä muuttujina olivat ADHD-pistemäärä, autismipistemäärä, sanan semanttinen rikkaus ja ADHD- sekä autismipistemäärien interaktiot semanttiseen rikkauteen. Kovariaatteina olivat koulutus, ikä ja vastausten lukumäärä.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että korkea määrä ADHD-piirteitä oli yhteydessä korkeaan luovuuteen ja korkeaan fluenssiin, mutta ei originaalisuuteen. Korkea määrä autismipiirteitä oli ainoastaan yhteydessä matalaan fluenssiin. Semanttisesti köyhien sanojen kohdalla kaikki tutkittavat tuottivat enemmän originaaleja sanoja kuin semanttisesti rikkaiden. Suuri määrä ADHD-piirteitä mahdollisti pääsyn assosiatiivisessa ajattelussa aktivoituviin kaukaisiin semanttisiin assosiaatioihin, mistä seurasi luovia vastauksia AUT-tehtävässä. Lisäksi heikko inhibitio yhdistettynä suureen määrään ADHD-piirteitä johti luoviin vastauksiin AUT-tehtävässä. Autismipiirteiden osalta tulokset osoittivat, että heikko inhibitio yhdistettynä suureen määrään autismipiirteitä, johti originaalisempiin vastauksiin semanttisesti köyhien sanojen kohdalla. Näiden tulosten avulla saadaan uutta tietoa divergentin ajattelun mekanismeista ADHD- ja autismipiirteitä omaavilla, ja tuloksia voidaan hyödyntää käytännön työssä, esimerkiksi hoitojen suunnittelussa.