Ehkä-partikkeli arkikeskustelussa
Sumén, Elsa (2025-04-24)
Ehkä-partikkeli arkikeskustelussa
(24.04.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025051947494
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025051947494
Tiivistelmä
Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani ehkä-modaalipartikkelin esiintymistä ja käyttöä arkikeskusteluissa. Tavoitteenani on selvittää, millaisissa puheenvuoroissa ehkä-partikkeli esiintyy, millaisissa paikoissa ja millaisen kielenaineksen läheisyydessä ehkä esiintyy sekä millaisia tehtäviä partikkelilla on arkikeskustelussa. Pyrin myös selvittämään, muotoutuuko partikkelin tehtävä vuorossa vai laajemmin sen sekventiaalisessa kontekstissa.
Tutkimusaineistoni koostuu Arkisyn-korpuksesta eli Suomenkielisten arkikeskustelujen morfosyntaktisesta tietokannasta kerätystä 248 puheenvuorosta. Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä ja tutkimusmenetelminä käytän vuorovaikutuslingvistiikkaa ja keskustelunanalyysia. Analysoin aineistoa alojen menetelmin niiden aiemman tutkimuksen valossa.
Aineiston analyysin ensimmäisessä osassa tarkastelen ehkä-partikkelin esiintymisympäristöjä. Ehkä esiintyy yleisimmin kannanotoissa ja tietoa esittävissä vuoroissa. Sekventiaalisesti partikkeli sijoittuu ensisijaisesti reaktiona tuotettuun vuoroon. Ehkä esiintyy lähes aina osana vuoroa. Se saa usein vuorossa seuralaisekseen toisen tai useamman modaalisen ilmauksen sekä muita partikkeleita.
Analyysini toisessa osassa tarkastelen sitä, miten ehkä-partikkelia käytetään vuorovaikutuksen resurssina. Vuorovaikutustehtävän muotoutumiseen vaikuttaa neljä seikka: vuoron puhetoiminto, vuoron sekventiaalinen asema, partikkelin vuoronsisäinen paikka ja vuoron muu kielenaines. Ehkä- partikkelia käytetään aineistossa asennoitumisen resurssina, puhujan tiedollisen epävarmuuden ilmaisemisen resurssina, toiminnan koordinoinnin ja suunnittelemisen resurssina sekä huumorin resurssina.
Yleisimmin ehkä-partikkeli esiintyy asennoitumisen resurssina, erityisesti asenteen pehmentimenä sekä puhujan tiedollisen epävarmuuden ilmaisemisen resurssina, erityisesti ilmaisemassa asiaintilan mahdollisuutta. Analyysini tulosten perusteella ehkä-partikkelilla vaikuttaa olevan arkikeskusteluissa tärkeä rooli osallistujien tiedollisessa asemoitumisessa ja episteemisistä oikeuksista neuvottelussa. Ehkä vaikuttaa toimivan arkikeskusteluissa myös keskustelijoiden välisen solidaarisuuden ylläpitämisen resurssina.
Tutkimusaineistoni koostuu Arkisyn-korpuksesta eli Suomenkielisten arkikeskustelujen morfosyntaktisesta tietokannasta kerätystä 248 puheenvuorosta. Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä ja tutkimusmenetelminä käytän vuorovaikutuslingvistiikkaa ja keskustelunanalyysia. Analysoin aineistoa alojen menetelmin niiden aiemman tutkimuksen valossa.
Aineiston analyysin ensimmäisessä osassa tarkastelen ehkä-partikkelin esiintymisympäristöjä. Ehkä esiintyy yleisimmin kannanotoissa ja tietoa esittävissä vuoroissa. Sekventiaalisesti partikkeli sijoittuu ensisijaisesti reaktiona tuotettuun vuoroon. Ehkä esiintyy lähes aina osana vuoroa. Se saa usein vuorossa seuralaisekseen toisen tai useamman modaalisen ilmauksen sekä muita partikkeleita.
Analyysini toisessa osassa tarkastelen sitä, miten ehkä-partikkelia käytetään vuorovaikutuksen resurssina. Vuorovaikutustehtävän muotoutumiseen vaikuttaa neljä seikka: vuoron puhetoiminto, vuoron sekventiaalinen asema, partikkelin vuoronsisäinen paikka ja vuoron muu kielenaines. Ehkä- partikkelia käytetään aineistossa asennoitumisen resurssina, puhujan tiedollisen epävarmuuden ilmaisemisen resurssina, toiminnan koordinoinnin ja suunnittelemisen resurssina sekä huumorin resurssina.
Yleisimmin ehkä-partikkeli esiintyy asennoitumisen resurssina, erityisesti asenteen pehmentimenä sekä puhujan tiedollisen epävarmuuden ilmaisemisen resurssina, erityisesti ilmaisemassa asiaintilan mahdollisuutta. Analyysini tulosten perusteella ehkä-partikkelilla vaikuttaa olevan arkikeskusteluissa tärkeä rooli osallistujien tiedollisessa asemoitumisessa ja episteemisistä oikeuksista neuvottelussa. Ehkä vaikuttaa toimivan arkikeskusteluissa myös keskustelijoiden välisen solidaarisuuden ylläpitämisen resurssina.