Psyykkinen vahvuus voimavarana sosiaalityöntekijän työssä

Abstract

Pro gradu -tutkimukseni tavoitteena on tehdä psyykkisen vahvuuden merkitys näkyväksi sosiaalityöntekijöiden työssä. Tarkoitukseni on tutkia millaisena sosiaalityöntekijät kokevat psyykkisen vahvuuden työssään sosiaalityön ammattilaisina, minkälaiset tekijät lisäävät tai heikentävät sosiaalityöntekijöiden psyykkistä vahvuutta sekä miten sosiaalityöntekijöiden psyykkistä vahvuutta voitaisiin kehittää. Tavoitteeni on tuoda sosiaalityöntekijöiden työtä näkyväksi, niin että työn todellinen luonne ja osaamisvaatimukset ymmärrettäisiin paremmin. Tutkimusideaani ohjaa oma työ- ja elämänkokemukseni, sekä yhteiskunnalliset ja globaalit ilmiöt. Tutkielmani käsitteellinen perusta liittyy sosiaalityöhön ammattina ja osaamisalueena, sekä sosiaalityön haasteellisuuteen ja kuormittavuustekijöihin. Lisäksi käsittelen sosiaalityössä tapahtuvia muutoksia, mihin suuntaan työ on muuttumassa ja mitkä asiat siihen vaikuttavat. Tutkimukseni keskeisin käsite on psyykkinen vahvuus ja sen osa alueet sekä ominaisuudet, joita sosiaalityöntekijät ammatissaan tarvitsevat. Tutkielmani aineisto perustuu teemahaastatteluihin ja aineiston analysoin laadullista tutkimusmenetelmää hyödyntäen ja sisällönanalyysimenetelmää käyttäen. Aineisto koostuu kuuden sosiaalityöntekijän haastatteluista. Sosiaalityöntekijät kokevat hyvän psyykkisen vahvuuden parantavan työn laatua ja työssä jaksamista. Psyykkinen vahvuus lisää resilienssiä, parantaa tunteiden säätelyä ja auttaa rajojen asettamisessa. Psyykkisen vahvuuden avulla sosiaalityöntekijät kykenevät parempiin vuorovaikutustaitoihin, hallitsevat paremmin kokonaisuuksia ja ymmärtävät yhteiskunnallisten asioiden vaikutuksia asiakkaiden tilanteisiin. Psyykkistä vahvuutta lisääviä tekijöitä nähtiin koulutuksen, työelämän sekä henkilökohtaisten asioiden saralla. Sosiaalityön koulutus tukee psyykkistä vahvuutta eniten harjoittelujaksojen kautta. Työelämässä psyykkistä vahvuutta lisää työkavereilta saatu tuki sekä työnohjaus. Sosiaalityöntekijän henkilökohtaiset keinot lisätä psyykkistä vahvuutta ilmenevät useimmiten pieninä hengähdystaukoina työpäivän aikana, vapaa-ajan ja työajan selkeänä erottamisena sekä realismina siitä, ettei kaikkia asiakkaita voi pelastaa. Sosiaalityöntekijöiden psyykkistä vahvuutta heikentää eniten resurssipula, työpaineet ja asiakastyön kuormittavuus. Psyykkisen vahvuuden kehittämiseksi haastateltavat toivovat, että sosiaalityön koulutus huomioisi paremmin sosiaalityön todellisuuden, virkavastuun ja työn henkisen kuormituksen. Koulukseen toivotaan myös traumainformoitua työotetta sekä resilienssiteoriaa. Työelämän toivotaan jatkossa tukevan paremmin sosiaalityöntekijöiden psyykkistä jaksamista ja työntekijöiden hyvinvointia, koska näillä on suora yhteys myös hyvään asiakastyöhön. Myös työn rakenteiden pitäisi muuttua enemmän työtä tukeviksi ja vastavalmistuneita sosiaalityöntekijöitä ei saisi jättää yksin suuren vastuun ja työkuorman alle. Tulokset osoittavat, että psyykkinen vahvuus koetaan merkitykselliseksi ominaisuudeksi sosiaalityöntekijöiden työssä ja siihen tulisi kiinnittää ammatillisesti enemmän huomiota. Erityisen tärkeää on tunnistaa yhteiskunnallisia rakenteellisia kuormitustekijöitä, joihin puuttumalla voidaan ensisijaisesti lisätä sosiaalityöntekijöiden psyykkistä vahvuutta ja työssä jaksamista, sekä parantaa asiakastyön laatua.

The aim of my Master's thesis is to make the importance of psychological strength visible in the work of social workers. My purpose is to study how social workers perceive psychological strength in their work as social work professionals, what factors increase or decrease the psychological strength of social workers, and how the psychological strength of social workers could be developed. My purpose is to make the work of social workers visible so that the true nature of the work and the competence requirements are better understood. My research idea is guided by my own work and life experience, as well as societal and global phenomena. In the framework of the research, I talk about social work as a profession and area of expertise, and highlight the challenges and workload of the work. I also discuss the changes taking place in social work field and the direction in which the work is changing and what issues affect it. I also talk about psychological strength and its components, and the characteristics that social workers need in their profession. This is a qualitative study, in which I used thematic interviews as the method. The data consists of interviews with six social workers and the analysis of the data has been done using the content analysis method. Social workers felt that good psychological strength improves both the quality of work and coping at work. Psychological strength was felt to increase resilience, improve emotional regulation and help with setting boundaries. With psychological strength, social workers are able to have better interaction skills, better manage their work as a whole, and understand the societal issues behind clients' situations. Factors increasing psychological strength were seen in the areas of education, working life, and personal matters. Social work education supported psychological strength best through internships. In working life, psychological strength was increased by support from colleagues and attending work counselling. Social workers' personal ways of increasing their psychological strength were most often described as small breaks during the working day, a clear distinction between free time and working time, and a realism that not all clients can be saved. Social workers' psychological strength was weakened most by a lack of resources, work pressure, and the high workload of client work. In order to develop psychological strength, the interviewees hoped that social work education would better take into account the reality of social work, the official responsibility of the position, and the mental workload of the job. They also hoped that education would include a trauma-informed approach and more theory about resilience. They hoped that work places would better support social workers' psychological resilience and employees' well-being, because these factors have a direct connection also to client work. The work structures should become more supportive of the work, and newly graduated social workers should not be left alone with a large responsibility and workload. The results show that psychological strength is perceived as a meaningful characteristic in the field of social workers and that more professional attention should be paid to it. It is particularly important to identify structural societal stressors, which then can be addressed to increase social workers' psychological strength and coping at work, as well as to improve the quality of client work.