Luokanopettajien näkemyksiä toiminnallisesta opettamisesta
Ojala, Enni; Mäkinen, Malla (2025-04-28)
Luokanopettajien näkemyksiä toiminnallisesta opettamisesta
(28.04.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025051947700
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025051947700
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin luokanopettajien näkemyksiä toiminnallisesta opettamisesta. Toiminnallinen opettaminen ja oppilaan aktiivinen toimijuus ovat selkeästi näkyvillä voimassa olevissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Aihe on laaja ja se ymmärretään eri tavoin luokanopettajien keskuudessa. Tästä syystä koettiin tärkeäksi selvittää alakouluissa työskentelevien luokanopettajien näkemyksiä aiheesta. Tutkielmassa tutkittiin, miten luokanopettajat määrittelevät toiminnallisen opettamisen ja miten määritelmät vastasivat tutkielmassa hyödynnettävää toiminnallisen opettamisen määritelmää. Tutkielman määritelmä on tutkijoiden luoma synteesi Edwardsin (2015), Savolaisen, Jyrkiäisen ja Eskolan (2018) sekä Valen ja Barbosan (2020) toiminnallisen opettamisen määritelmien pohjalta. Tämän lisäksi tutkittiin, millaisia hyötyjä ja haasteita luokanopettajat näkevät toiminnallisessa opettamisessa.
Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisena haastattelututkimuksena syksyllä 2024. Tutkielmaan osallistui 11 luokanopettajaa Varsinais-Suomen alueelta. Haastateltavilta edellytettiin luokanopettajan koulutusta ja vähintään yhden vuoden työkokemusta luokanopettajan työstä. Tuloksien mukaan luokanopettajat näkevät toiminnallisen opettamisen keskiössä oppilaan aktiivisen toimijuuden ja opettajan ohjaavan roolin. Luokanopettajien näkemyksissä esiintyivät toiminnallisen opettamisen eri osa-alueet (fyysinen, sosiaalinen ja kognitiivinen toiminnallisuus). Usean luokanopettajan näkemys myös muovaantui tutkielmassa käytettävän toiminnallisen opettamisen määritelmän esittelyn myötä. Toiminnallisen opettamisen hyötyinä luokanopettajat näkivät muun muassa oppilaiden myönteiset kokemukset oppimisessa, oppimiseen sitoutumisen, vuorovaikutustaitojen oppimisen sekä oppilaan osallisuuden. Haasteina luokanopettajat kokivat opetuksen suunnittelun, kaikenlaisten resurssien puutteen ja oppilaisiin liittyvät erilaiset vaikeudet.
Tutkielman tulokset osoittavat, että luokanopettajat näkevät toiminnallisen opettamisen hyvin eri tavoin. Tutkielman avulla pyritään laajentamaan luokanopettajien käsityksiä toiminnallisesta opettamisesta, mikä saattaisi madaltaa kynnystä toiminnallisen opettamisen hyödyntämiseen opetustyössä. Tietoisuuden lisäämisen ja koulutuksen tarve on siis ilmeinen. Haasteiden tunnistamisen myötä ratkaisuja niihin voidaan kehittää kouluyhteisöissä. Vielä ratkaistavaksi jäi muun muassa, oppivatko oppilaat paremmin perinteisillä vai toiminnallisilla menetelmillä.
Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisena haastattelututkimuksena syksyllä 2024. Tutkielmaan osallistui 11 luokanopettajaa Varsinais-Suomen alueelta. Haastateltavilta edellytettiin luokanopettajan koulutusta ja vähintään yhden vuoden työkokemusta luokanopettajan työstä. Tuloksien mukaan luokanopettajat näkevät toiminnallisen opettamisen keskiössä oppilaan aktiivisen toimijuuden ja opettajan ohjaavan roolin. Luokanopettajien näkemyksissä esiintyivät toiminnallisen opettamisen eri osa-alueet (fyysinen, sosiaalinen ja kognitiivinen toiminnallisuus). Usean luokanopettajan näkemys myös muovaantui tutkielmassa käytettävän toiminnallisen opettamisen määritelmän esittelyn myötä. Toiminnallisen opettamisen hyötyinä luokanopettajat näkivät muun muassa oppilaiden myönteiset kokemukset oppimisessa, oppimiseen sitoutumisen, vuorovaikutustaitojen oppimisen sekä oppilaan osallisuuden. Haasteina luokanopettajat kokivat opetuksen suunnittelun, kaikenlaisten resurssien puutteen ja oppilaisiin liittyvät erilaiset vaikeudet.
Tutkielman tulokset osoittavat, että luokanopettajat näkevät toiminnallisen opettamisen hyvin eri tavoin. Tutkielman avulla pyritään laajentamaan luokanopettajien käsityksiä toiminnallisesta opettamisesta, mikä saattaisi madaltaa kynnystä toiminnallisen opettamisen hyödyntämiseen opetustyössä. Tietoisuuden lisäämisen ja koulutuksen tarve on siis ilmeinen. Haasteiden tunnistamisen myötä ratkaisuja niihin voidaan kehittää kouluyhteisöissä. Vielä ratkaistavaksi jäi muun muassa, oppivatko oppilaat paremmin perinteisillä vai toiminnallisilla menetelmillä.