Voidaanko toimistokopeilla vähentää taustapuheen negatiivisia vaikutuksia työntekijöiden subjektiivisiin kokemuksiin ja kognitiiviseen suoriutumiseen?

Abstract

Taustapuhe on useiden tutkimusten mukaan häiritsevintä toimistoissa kuultavaa melua. Taustapuhe aiheuttaa työntekijöille muun muassa keskittymisvaikeuksia ja kognitiivisen suoriutumisen heikentymistä. Toimistoissa voidaan hyödyntää äänieristystä tarjoavia toimistokoppeja, jotka mahdollistavat keskustelua vaativien työtehtävien hoitamisen lähellä muita työpisteitä ja tarjoavat hiljaisemman tilan keskittymistä vaativiin tehtäviin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, voidaanko toimistokopeilla vähentää taustapuheen negatiivisia vaikutuksia työntekijöiden kognitiiviseen suoriutumiseen ja subjektiivisiin kokemuksiin keskittymistä vaativien työtehtävien aikana, kun puhe kuuluu toimistokopin sisältä. Lisäksi tarkoituksena on selvittää, vaikuttaako toimistokopin äänieristys työntekijöiden luovuuteen. Psykologiseen kokeeseen osallistui 42 henkilöä, jotka suorittivat tehtäviä ja vastasivat kyselyihin kahdessa äänitilanteessa. Äänitilanteet olivat puhe, joka kuului ilman toimistokoppia sekä puhe, joka kuului toimistokopin sisältä. Kokeessa ei ollut oikeaa toimistokoppia, vaan äänitilanteet olivat simuloituja. Riippuvia muuttujia kokeessa olivat kognitiiviset tehtävät (visuaalinen sarjamuisti, 3-back ja luovuustehtävä) ja subjektiiviset kokemukset, johon sisältyivät puheen häiritsevyys, kuormitus, keskittymisen heikentyminen, suoriutumisen heikentyminen, ääniympäristön miellyttävyys, työskentelyn tehokkuus, motivaation puute, energian puute sekä vireys. Riippumaton muuttuja oli äänitilanne. Äänitilanteen lisäksi esitysjärjestyksen vaikutus otettiin huomioon sarjamuisti- ja luovuustehtävässä. Verrattuna puhetilanteeseen, toimistokoppi vähensi taustapuheen negatiivisia vaikutuksia lähes kaikkiin subjektiivisiin kokemuksiin. Ainoastaan vireys ja energian puute eivät eronneet äänitilanteiden välillä. Suoriutumistulokset olivat vaihtelevia. Visuaalisen sarjamuistitehtävän tarkkuudessa suoriuduttiin paremmin, mutta luovuustehtävän ideoiden omaperäisyydessä heikommin toimistokoppitilanteessa kuin puhetilanteessa. Toimistokopilla ei ollut vaikutusta 3-back tehtävään. Lisäksi äänitilanteella ja esitysjärjestyksellä havaittiin yhdysvaikutuksia. Kun puhe esitettiin ensin, visuaalisen sarjamuistitehtävän tarkkuus oli parempaa, mutta luovuustehtävän omaperäisyys heikompaa toimistokopissa verrattuna puheeseen. Kun toimistokoppitilanne esitettiin ensimmäiseksi, suoriutumisessa ei ollut eroa. Tutkimuksen perusteella toimistokopilla voidaan vähentää taustapuheen negatiivisia vaikutuksia työntekijöiden subjektiivisiin kokemuksiin ja verbaaliseen lyhytkestoiseen muistiin. Päinvastaisesti toimistokoppi näytti heikentävän luovuutta, joten tutkimuksen perusteella toimistokopista ei ole hyötyä työntekijöiden luovuudelle.