Retoriset keinot ja kirjoittaja-lukijasuhde viranomaistiedotteissa
Pasanen, Eeva (2025-04-29)
Retoriset keinot ja kirjoittaja-lukijasuhde viranomaistiedotteissa
(29.04.2025)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025051947411
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025051947411
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Kirjalansalmen sillasta tehtyjen tiedotteiden retorisia keinoja ja kirjoittaja-lukijasuhdetta. Vuonna 1963 rakennetun Kirjalansalmen sillan tilalle ollaan rakentamassa uutta siltaa, jonka on määrä valmistua vuoden 2025 loppuun mennessä. Tiedotteet käsittelevät sillalle asetettuja erikoisliikennejärjestelyjä, sillan kuntoa ja sillan liikennettä.
Tarkastelen viranomaistiedotteiden viestintää kielellisestä näkökulmasta. Selvitän, mitä retorisia keinoja aineistoni tiedotteissa esiintyy, millainen on tiedotteiden kirjoittaja- lukijasuhde sekä soveltuuko käyttämäni retoristen keinojen luokittelu tiedotteiden analysointiin. Aineisto sisältää kymmenen tiedotetta, jotka Varsinais-Suomen ELY-keskus on julkaissut aikavälillä 22.9.2023–1.11.2024.
Retoristen keinojen luokitteluun käytän Arja Jokisen (2016b) vakuuttelevan ja suostuttelevan retoriikan luokittelua, jonka hän jakaa esitetyn argumentin ja argumentin esittäjän retorisiin keinoihin sekä muihin retorisiin keinoihin. Kirjoittaja-lukijasuhdetta tarkastelen Chaïm Perelmanin (1996) argumentaatioteorian yleisökäsityksen avulla.
Tutkielmani keskeinen tulos on se, että luokittelun jokaista retorista keinoa esiintyy aineistossani. Esitetyn argumentin retorisia keinoja esiintyy enemmän kuin argumentin esittäjän retorisia keinoja. Muut retoriset keinot ovat argumentteja tukevia keinoja. Esitetyn argumentin retorisista keinoista esiintyy eniten toimijuuden kadottamista, kategorisointia sekä vakuuttamista kertomuksilla ja yksityiskohdilla. Argumentin esittäjän retorisia keinoja esiintyy tasaisesti. Luokittelun kaikkia retorisia keinoja esiintyy samanaikaisesti retoriikalle tyypillisesti.
Kirjoittaja-lukijasuhteen yleisönä on universaaliyleisö. Sen vierellä on lisäksi erityinen yleisö, jonka muodostavat raskaan liikenteen kuljettajat. He eivät saa erityiselle yleisölle tyypillistä erityisasemaa. Sekä retoristen keinojen että kirjoittaja-lukijasuhteen kautta tiedotteissa on kyse enemmän vakuuttelevasta kuin suostuttelevasta retoriikasta.
Jokisen (2016b) luokittelu soveltuu omaan aineistooni. Tästä ei kuitenkaan voi tehdä johtopäätelmää, jonka mukaan luokittelu soveltuisi kaikkiin tiedotteisiin tai viranomaisteksteihin. Luokittelussa esitetyt esimerkit auttavat analyysissani, mutta jättävät tulkinnanvaraa. Tämä lisää ylitulkinnan ja epähuomioimisen riskiä, mutta samalla kannustaa venyttämään luokittelun rajoja.
Tarkastelen viranomaistiedotteiden viestintää kielellisestä näkökulmasta. Selvitän, mitä retorisia keinoja aineistoni tiedotteissa esiintyy, millainen on tiedotteiden kirjoittaja- lukijasuhde sekä soveltuuko käyttämäni retoristen keinojen luokittelu tiedotteiden analysointiin. Aineisto sisältää kymmenen tiedotetta, jotka Varsinais-Suomen ELY-keskus on julkaissut aikavälillä 22.9.2023–1.11.2024.
Retoristen keinojen luokitteluun käytän Arja Jokisen (2016b) vakuuttelevan ja suostuttelevan retoriikan luokittelua, jonka hän jakaa esitetyn argumentin ja argumentin esittäjän retorisiin keinoihin sekä muihin retorisiin keinoihin. Kirjoittaja-lukijasuhdetta tarkastelen Chaïm Perelmanin (1996) argumentaatioteorian yleisökäsityksen avulla.
Tutkielmani keskeinen tulos on se, että luokittelun jokaista retorista keinoa esiintyy aineistossani. Esitetyn argumentin retorisia keinoja esiintyy enemmän kuin argumentin esittäjän retorisia keinoja. Muut retoriset keinot ovat argumentteja tukevia keinoja. Esitetyn argumentin retorisista keinoista esiintyy eniten toimijuuden kadottamista, kategorisointia sekä vakuuttamista kertomuksilla ja yksityiskohdilla. Argumentin esittäjän retorisia keinoja esiintyy tasaisesti. Luokittelun kaikkia retorisia keinoja esiintyy samanaikaisesti retoriikalle tyypillisesti.
Kirjoittaja-lukijasuhteen yleisönä on universaaliyleisö. Sen vierellä on lisäksi erityinen yleisö, jonka muodostavat raskaan liikenteen kuljettajat. He eivät saa erityiselle yleisölle tyypillistä erityisasemaa. Sekä retoristen keinojen että kirjoittaja-lukijasuhteen kautta tiedotteissa on kyse enemmän vakuuttelevasta kuin suostuttelevasta retoriikasta.
Jokisen (2016b) luokittelu soveltuu omaan aineistooni. Tästä ei kuitenkaan voi tehdä johtopäätelmää, jonka mukaan luokittelu soveltuisi kaikkiin tiedotteisiin tai viranomaisteksteihin. Luokittelussa esitetyt esimerkit auttavat analyysissani, mutta jättävät tulkinnanvaraa. Tämä lisää ylitulkinnan ja epähuomioimisen riskiä, mutta samalla kannustaa venyttämään luokittelun rajoja.