Ammattitaidon ja osaamisen kehittyminen laskentatoimen alalla työuran alussa : Kokemuksellisen ja sosiaalisen oppimisen näkökulmat

Abstract

Oppiminen osa ihmisyyttä ja sen merkitys korostuu, kun elämäntilanteet muuttuvat. Yksi tällaisista merkittävistä muutoksista on työelämään siirtyminen. Työpaikka poikkeaa oppimisympäristönä merkittävästi kouluympäristöstä ja se tuo mukanaan haasteita sekä mahdollisuuksia. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten ammattitaito ja osaaminen kehittyvät laskentatoimen alalla työuran alkuvaiheessa. Laskentatoimen työtehtävät edellyttävät ammattilaisilta monipuolisia taitoja, jotka koostuvat niin sosiaalisista taidoista, kuin myös teknisistä taidoista. Tämän lisäksi laskentatoimen toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti lainsäädännön muutosten sekä teknologian kehittymisen myötä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, minkälainen polku on kasvaa laskentatoimen ammattilaiseksi, ja minkälaisia taitoja laskentatoimen ammattilaisilta vaaditaan. Tutkielmassa oppimista tarkastellaan Kolbin (2015) kokemuksellisen oppimisen teorian, Banduran (1977) sosiaalisen oppimisen teorian sekä Nonakan ja Takeutchin (1995) tiedonluomisen prosessimallin avulla.

Tutkielman empiirinen osio toteutetaan laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto koostuu kuudesta teemahaastattelusta. Haastateltaviksi valikoitui kolme controlleria sekä kolme tilintarkastajaa. Yhteistä haastateltavilla on se, että kaikki ovat työuransa alkuvaiheessa. Tutkimuksen empiirinen aineisto analysoidaan käyttäen sisältö analyysiä.

Tutkimuksessa havaittiin kokemuksellisen oppimisen olevan merkityksellistä työuran alkuvaiheen oppimisprosesseissa. Kokemuksellinen oppiminen vaatii konkreettisen kokemuksen lisäksi aikaa ja tilaa reflektiolle sekä pohdinnalle. Kokemuksellista oppimista tehostaa työtehtävien vaihtuminen ja vastuun kasvaminen. Organisaatiot voivat siis tukea työuran alussa olevien työntekijöiden ammatillista kehittymistä luomalla oppimisympäristön, jossa tekeminen on keskiössä, mutta myös uusien asioiden sisäistämiselle annetaan riittävästi mahdollisuuksia. Tämän lisäksi työn sosiaalisuus korostui haastatteluissa. Oppiminen on tehokasta avoimessa ympäristössä, jossa hierarkian taso on matala. Sosiaalinen oppiminen perustuu pitkälti työkavereiden sekä mentorin tarjoamaan tukeen.

Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että työuran alkuvaiheen oppimisprosessi on melko yhtenäinen tilintarkastajien sekä controllereiden välillä. Tutkimuksessa nousi esille kuitenkin keskeisenä erona se, että tilintarkastajien vastauksissa korostui avun pyytämisen merkitys paljon enemmän kuin controllereiden vastauksissa. Avun pyytämisen teema toistui usein tilintarkastajien vastauksissa haastattelutilanteiden eri vaiheissa. Tämä huomio kuvaa eroja ammattikuvien luonteissa ja sen kautta on mahdollista syventyä eroavaisuuksiin controllereiden ja tilintarkastajien työuran alkuvaiheen oppimisprosesseissa.